Piraattivaltuutettu kokee vaikuttavansa
Kuva: Laura Oja
Petrus Pennanen on huomannut, että pienelle puolueelle eteneminen on todella vaikeaa.
Helsingin valtuuston ainoa Piraattipuolueen valtuutettu Petrus Pennanen sanoo olevansa tyytyväinen vaikutusvaltaansa ja aikaansaannoksiinsa.
Pennasen toi politiikkaan halu parantaa maailmaa. Perinteiset puolueet eivät kelvanneet. Ne ovat Pennasen mielestä liikaa sitoutuneita ideologioihinsa, kun hän haluaa perustaa päätökseen järkeen ja tieteelliseen tietoon.
Puolueen perustamisvaiheessa hän kertoo olleensa mukana vain kannattajakortteja keräämässä. Siitä tie on kulkenut puolueen puheenjohtajaksi.
Ensimmäisen kerran hän pyrki Helsingin valtuustoon vuonna 2012. Puolue teki lopulta läpimurron vuoden 2017 kuntavaaleissa, kun se sai valtuutetun Helsingissä ja Jyväskylässä.
Odotukset eduskuntavaaleissa olivat korkealla. Helsingissä puolueella oli vaaliliitto Feministipuolueen, Liberaalipuolueen ja Eläinoikeuspuolueen kanssa. Pennanen oli vaaliliiton ääniharava 4 801 äänellään. Se oli lähes 3 000 ääntä enemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa, mutta vaaliliitto olisi tarvinnut runsaat 2 700 ääntä lisää saadakseen kansanedustajan paikan.
Seuraavaksi eurovaalit
Silti paikka oli lähempänä kuin keskustalla ja Pennasen henkilökohtainen äänimäärä suurempi kuin sen ykkösellä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella.
– Tuli selväksi, että tämä vaalijärjestelmä on tällaisena meille todella hankala.
– Vaaliliitossa jonkin isomman puolueen kanssa olisin mennyt läpi eduskuntavaaleissa, mutta eiväthän ne meidän kanssa vaaliliittoa tee, hän sanoo.
Sen sijaan häntä on pyydetty useammankin puolueen listoille.
Tulevaisuus on mietinnässä. Nyt Pennanen on piraattien ehdokkaana eurovaaleissa, mutta sanoo, että pienelle puolueelle eteneminen on todella vaikeaa.
Nyt tehty liitto pienpuolueiden kanssa ei Pennasen mukaan riitä. Se nähtiin eduskuntavaaleissa.
Miesvaltainen joukko
Piraattipuolue on hyvin miesvaltainen. Esimerkiksi eurovaalilistalla tai puoluehallituksessa on vain muutama nainen moninkertaisen miesjoukon seassa.
Pennanen näyttää hämmästyvän asian esille nostamisesta, vaikka se ei voi olla hänelle uusi.
Hän luettelee joukon mukaan ehdokkaiksi ja keskeisiin asemiin tulleita naisia, ja kertoo, että tilanne korjaantuu koko ajan.
Ainakin osasyyksi hän arvelee, että puolueen lähtökohta on pitkälti internetissä, jossa miesten osuus on painottunut.
Tapaus kerrallaan
Pennanen kieltäytyy arvioimasta, minkä puolueen kanssa valtuustossa löytyy useimmin yhteinen näkemys.
– Ei sillä ole väliä. En halua leimautua.
– Kokoomuksen kanssa usein kaupunkisuunnittelussa, vihreiden ja vasemmiston kanssa sosiaali- ja terveysasioissa, miten milloinkin, tapauskohtaisesti, hän kuitenkin jatkaa.
Mutta usein yhteinen näkemys löytyy. Pennanen sanoo olevansa tyytyväinen asemaansa ja vaikutusvaltaansa. Hän kokee, että häntä kuunnellaan ja hän saa ehdotuksiaan läpi. Hänellä on pitkä lista konkreettisia asioita, joissa hänen esityksensä on hyväksytty esimerkiksi ponsina ja aloitteina.
Neljä pääteemaa
Pennanen kiteyttää kuntapolitiikkansa neljään pääteemaan: ilmastopolitiikka, yhteisöllisyys, koulujen kehittäminen sekä hallinnon ja päätöksenteon avoimuus.
Ilmastopolitiikassa hän sanoo saaneensa esimerkiksi ydinkaukolämmön Helsingin ilmastostrategiaan. Ideana on ydinkaukolämmön tuotanto sarjatuotetuilla pienreaktoreilla. Ajatus on levinnyt muihinkin kaupunkeihin ja saanut julkisuutta, jonka Pennanen uskoo vaikuttaneen yleiseen mielipiteeseen.
Yhteisöllisyyttä hän haluaa edistää esimerkiksi avaamalla kouluja ja muita tiloja avoimempaan käyttöön.
Koulumaailmassa hän haluaa muun muassa lisätä koulujen välistä yhteistyötä teemakohtaisten erikoisopetuspäivien mahdollistamiseksi.
Avoimuutta piraatit edistävät striimaamalla ryhmäkokouksensa. Pennanen on tehnyt valtuustoaloitteen avoimista kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokouksista. Ensimmäisiä on jo kokeiltu.
Helsinki kasvaa ylöspäin
Pennanen on Helsingin kehittämisen päälinjoissa samaa mieltä kuin valtuuston enemmistö.
Kysymykseen kasvun tavoittelemisen tarpeellisuudesta hän vastaa, että pitäisi lopettaa kasvun jarruttaminen.
Kasvun suuntakin hänelle on selvä: ylöspäin. Korkeisiin taloihin mahtuu enemmän ihmisiä samaan maapinta-alaan.
– Eikä tarvitse rakentaa viheralueille.
Hän moittii sekä valtiovaltaa että Helsinkiä. Valtiovaltaa siitä, että se vie Helsingiltä verotuloja ja Helsinkiä siitä, että kaavoitetaan ja rakennetaan liian hitaasti.
– Asuntotuotantotavoitteista jäädään taas.
Pennanen antaisi oman tontin omistaville taloyhtiöille vapaat kädet rakentaa lisää. Hänen mielestään kaupungin ei pitäisi puuttua toimistojen muuttamiseen asunnoiksi.
– Mahdollisimman vähän rajoituksia ja esteitä, hän sanoo.
Liberaalit ryhmässä
Kuntavaaleissa Piraattipuolue oli vaaliliitossa Liberaalipuolueen kanssa. Pennasen varavaltuutetutkin ovat molemmat liberaaleista.
Ennen valtuuston kokousta kokoontuu valtuustoryhmä. Pennasen ja varavaltuutettujen lisäksi mukana on muita luottamushenkilöitä. Vaaliliitolla on edustus sote-lautakunnassa, kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan kulttuurijaostossa sekä eräissä muissa elimissä.
Erityistä työnjakoa ryhmällä ei Pennasen mukaan ole, vaan kaikki seuraavat vähän kaikkea.
Juttu on julkaistu Kuntalehden 5/2019 Luottamuksella-palstalla, jossa haastatellaan valtuutettuja, jotka ovat puolueidensa tai ryhmiensä ainoita valtuutettuja kotikunnassaan.