Tutkijat: Sote-alalle tarvitaan ainakin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä – ”Hoitajamitoitus voi olla vaarallinen”
Kuva: Laura Oja
Digitaalisuuden hyödyntämistä kehittämällä ja palveluintegraatiolla sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan lisätä tuottavuutta nykyisestä, Timo Sinvervo THL:sta sanoo. - Jos palveluita tuotetaan eri ammattilaisten kanssa yhdessä ja palvelut sujuvoituvat, voi työn tuottavuus lisääntyä merkittävästi. Jos integraatio ei toimi, samat asiakkaat tulevat vastaanotolle uudestaan ja uudestaan, kun hoito ei ole hallinnassa, Sinervo sanoo. Kuvassa Helsingin Kalasataman hyvnvointikeskuksen palvelurobotti Pepper.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan tulevien 15 vuoden aikana lähemmäs 200 000 uutta työntekijää, arvioi tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveys- ja sosiaalitalouden yksiköstä.
Honkatukian, Johanna Kohlin ja Jere Lehtomaan raportissa Uutta, vanhaa ja sinvalkoista – Suomi 2040 on avattu sote-henkilöstön työvoimatarpeen uhkia ja mahdollisuuksia Sipilän hallituksen sote-uudistuksen tavoitteiden ja talousnäkymien pohjalta.
Tutkijat arvioivat, että jos viime hallituksen sote-uudistukselta toivomat tuottavuustavoitteet olisi onnistuttu saavuttamaan, sote-alojen työvoiman tarve olisi kasvanut noin 445 000:een nykyisestä runsaasta 390 000:sta vuoteen 2035 mennessä.
Kun uudistus kaatui eikä uusia linjoja vielä tarkalleen tiedetä, tuottavuustavoitteet ovat auki, ja sitä myöten tarkka arvio henkilöstötarpeen kasvusta on vaikeaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työntekijöiden eläköityminen on joka tapauksessa paikattava, ja muun muassa vanhusväestön osuuuden kasvun vuoksi alalle tarvitaan lisää työvoimaa.
Honkatukian mukaan sote-alan nykyisistä työntekijöistä noin 165 000 jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä.
– Siitä se iso dilemma tulee. Se ei ole ihan helppo ratkaista. Bruttotarve, kun paikataan eläköityneet, on joka tapauksessa lähemmäs 200 000. On päivänselvää, että toimintaa joudutaan tehostamaan, Honkatukia sanoo Kuntalehdelle.
Honkatukia muistuttaa, että 15 vuotta on pitkä aika, ja paljon ehtii tapahtua.
– Mutta sote-alalla työvoima on vanhempaa kuin työvoima on keskimäärin, ja sen takia asia koskee tätä sektoria vielä enemmän.
– Toinen asia on, että alalle ei ole ihan kauheasti kouluttautumassa nuorta väkeä. On ihan aito ongelma, mistä ne korvaajat sitten löytyvät.
Alan tutkintoja suoritetaan noin 12 000-13 000 vuodessa. Koulutukseen riittää tulijoita, mutta paljon on nimenomaan aikuiskoulutettavia.
– Tällä määrällä katetaan nykyisen työvoimamäärän ylläpitäminen, mutta jos kasvupainetta tulee, niin kuin on jo tullut, ratkaisua pitää hakea tuottavuuskasvun kautta, Honkatukia sanoo.
– Tai sitten pitää tarjota vähemmän palveluja.
Eläköityminen ”valtavaa”
Eläköitymisen tuomat pulmat työvoiman riittävyydessä iskevät kovaa esimerkiksi Kainuuseen. Jo nyt Kainuussa on ELY-keskusten ammattibarometrin mukaan pulaa useiden sote-alan ammattinimikkeiden osalta työpaikkojen täyttämisessä.
Kainuun TE-toimiston johtaja Tiina Veijola sanoo, että eläköitymiset lähivuosina ovat ”valtavia”.
– Se tekee omat haasteensa kokonaistilanteeseen. Ja kun maakunnan väestö vanhenee, se tuo lisäpainetta sote-puolelle ja sen henkilöstötarpeelle.
Veijolan mukaan monen ammattinimikkeen osalta maakunnassa pärjätään nyt, mutta tulevaisuus näyttää todella haasteelliselta. Jo nyt haasteita on mm. sosiaalityöntekijöiden, lääkärien ja psykologien löytämisessä.
– Muutoin työpaikkoja on saatu täytettyä, mutta on huolestuttava piirre, että reserviä ei ole enää lähihoitajissakaan.
– Koulutustarve olisi ihan valtava lähihoitajan, sairaanhoitajan ja moneen muuhun ammattiin.
Ammattibarometrissa ainoa maakunta, jossa pulaa sairaanhoitajista ei näyttäisi olevan, on Satakunta. Tämäkin on tilastoharha, sanoo Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell, sillä kaikkia alkuvuodesta avoimena olleita työpaikkoja ei ole ilmoitettu tilastoitavaksi.
– Käytännössä työmahdollisuuksia on paljon enemmän kuin meille TE-palvelun tietojärjestelmään on ilmoitettu.
– Meillä on pulaa näistä ammattiryhmistä tasaisesti. Järjestämme joka vuosi kolme neljä lähihoitajakoulutusta ja täydennyskoulutusta.
– Voidaan puhua saatavuusongelmasta.
Hoitajamitoitus ”vaarallinen”
Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhusten hoivapalvelujen työvoiman tilanteesta on keskusteltu julkisuudessa paljon tämän vuoden aikana. Viime hallituskaudella osa puolueista sitoutui ympärivuorokautisten asumispalvelujen hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin. 0,7 hoitajan mitoituksen kirjaaminen lakiin sai laajaa kannatusta myös nyt hallitusta muodostavissa puolueissa.
Kuntaliitto on vastustanut mitoitusta, ja Kuntaliiton tekemässä kyselyssä kuntien edustajat vastustivat sitä.
Kuntaliiton mukaan hoitajamitoituksen kasvattaminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa herättää vastaajissa huolta siitä, mitä tapahtuu kotihoidossa alalla, jossa on huutava työvoimapula.
Myös Juha Honkatukia näkee mitoituksessa ongelman.
– Keskeinen juttu on, että jos hoivaa aiotaan tarjota samalla tasolla kuin nykyään, tarvitaan lisää resurssia. Ja jos työvoimaresurssi on rajallinen, silloin pitää kasvattaa tuottavuutta, Honkatukia sanoo.
Hoitajamitoitus olisi Honkatukian mielestä ”vaarallinen”, koska se sulkisi määritelmällisesti tuottavuuskasvun pois.
– Tuottavuus tarkoittaa sitä, että saadaan enemmän tuotosta per työntekijä. Työntekijän panoksen sitominen tiettyyn määrään ei mahdollista tätä.
Kuormittavuuteen voi puuttua
Vanhustenhoidossa erityinen haaste on työn koettu kuormittavuus. Vielä suurempi kysymys on, kokevatko työntekijät työnsä mielekkääksi.
– Kuormitus ajaa poispäin alalta, mutta työn mielekkyys on vielä tärkeämpää. Jos työ on mielekästä ja johtaminen on hyvää, jaksetaan kuormittavaakin työtä, eikä välttämättä lähdetä vaihtamaan, sanoo THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen yksikön tutkimuspäällikkö Timo Sinervo.
Sinervon mukaan kyse on myös työn organisoinnista. Tietyllä henkilöstömäärällä voi päästä hyvin erilaisiin lopputuloksiin.
– Kun dementiayksiköt tulivat vanhainkoteihin ja isot vanhainkodin yksiköt muutettiin pieniksi, pystyttiin toimimaan joustavammin ja ottamaan asiakkaiden tarpeet paremmin huomioon. Tällöin myös työn kuormittavuus koettiin paljon pienemmäksi, vaikka henkilöstömäärä pysyi samana ja asiakkaatkin periaatteessa samana.
Vastaavankaltainen esimerkki voisi olla kotihoidon itseohjautuvat tiimit, Sinervo sanoo. Hollannissa kehitetty Buurtzorg-malli on herättänyt runsaasti huomiota ja kerännyt kehuja. Malli perustuu itseohjautuvaan, henkilökohtaiseen hoitoon tiimeissä. Mallia on alettu tutkia Suomessa itseohjautuvan työyhteisön kehittämiseksi.
Sinervon johtamassa Vanhustenhuollon henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa -tutkimuksessa (HELA) asiakkaiden huonokuntoisuus näkyi siten, että niissä kunnissa, joissa oli vähemmän laitoshoitoa ja enemmän kotihoitoa, työntekijät voi huonommin.
– Myös työntekijöiden kokema laatu oli heikompaa, Sinervo sanoo. Tämä heijastuu palveluasumisen puolelle: myös siellä asiakkaat ovat entistä heikommassa kunnossa, kun kotona hoidetaan entistä huonokuntoisempia.
”Vastaukset tiedetty pitkään”
Helppoa ratkaisua työvoiman löytämisen haasteeseen ei ole. Kaikki keinot pitäisi ottaa viimeistään nyt käyttöön, Sinervo sanoo.
– Uutta on se, että kun aiemmin laitoshoito oli kuormittavin työpaikka, nyt se on siirtynyt kotihoidoin puolelle.
– Tutkimuksessamme huomasimme, että käytännössä kaikissa asioissa kotihoidon työntekijät olivat kuormittuneempia tai tyytymättömämpiä.
Tilannetta helpottaisi ainakin se, että alanvaihtajat houkuteltaisiin takaisin. Se ei ole helppoa vanhustenhoidon imagon takia.
– Sitten pitäisi saada estettyä henkilöstön vaihtaminen pois alalta parantamalla työoloja. Ja sairauspoissaolot pitäisi saada pidettyä kurissa, samoin työkyvyttömyyseläkkeet, ettei ikään kuin hukata nykyistä henkilöstöä johonkin muualle.
Hoiva-alalla kysymykset työn mielekkyydestä ja kuormittavuudesta ovat haastaneet jo pitkään. Ja vaikka helppoa ratkaisua työvoimahaasteesdeen ei ole, mielekyyden ja kuormittavuuden ratkaisumahdollisuudet – johtaminen ja työn organisointi ja työn mielekkyyden lisääminen – ovat tuttuja.
– Työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuottaa hyvää laatua. Huonolaatuista työtä ei kukaan jaksa tehdä.
– Vastaukset on tiedetty pitkään, mutta niiden käytäntöön saanti on sitten hankalampaa, Timo Sinervo sanoo.
Työvoimaa tuotava muualta
Juha Honkatukian ja kumppaneiden laskelmissa niin sanottu perusskenaario osoittaa työntekijämäärään noin 10 prosentin kasvua nykytilanteesta olettaen että hoivan tarve kasvaa kolmanneksella ja että tuottavuus kasvaa tarpeen mukana.
Perusskenaariossakin on tekemistä. Se ei toteudu, jos ei oikeasti tehdä uudistuksia.
Jos työvoimaresurssi on rajallinen, silloin pitää kasvattaa tuottavuutta
Yksi keino on lisätä ulkomaisen työvoiman osuutta. Kotimainen kaaderi on rajallinen ja sen pitäisi riittää moneen muuhunkin hommaan, Honkatukia muistuttaa.
– Työikäinen väestö ei enää kasva, työvoimaa voidaan saada lisää vain lisäämällä työhönosallistumisastetta. Siinä on yksi hyvä syy miettiä meidän maahanmuuttopolitiikkaa vähän uudesta kulmasta.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kun Euroopassa monet muut ellei kaikki maat ovat samassa tilanteessa, on aika epätodennäköistä, että saisimme valita päältä työperäisesti tänne tulevat.
– Pitää varautua myös kouluttamaan ja järjestää koulutusta siellä mistä he ovat tulossa.
Honkatukian mukaan on ”päivänselvää”, että toimintaa joudutaan tehostamaan.
– Ja sitä, mitkä on hoivan mitat, mitä pystytään tarjoamaan. Ilman resursseja hoivalupaukseen vastaaminen ei synny. Nykyisestä henkilöstöstä poistuu eläkkeelle vähintään kolmannes vuoteen 2035 mennessä. Se pitää paikata, ja mahdollisesti lisätä väkeä, koska hoivatarve on kasvussa.
Lisää aiheesta: Askola tehosti sote-työtään poistamalla hukkaa – ”Asiakkaan tunnettava joka kerta olevansa oikeassa paikassa”
Suurin vaje on kielionkelma, nyt ja aina, sillä Ruotsi kieli ei koskaan tule olemaan hallinnassa, siten kuin sen pitäsi!