Turku osallistaa monin tavoin – Eri ikäisiä kaupunkilaisia on kuultu niin kouluissa kuin kävelyilläkin

Turun kaupungin kunnossapitopäällikkö Mari Helin ja osallisuuden erityisasiantuntija Anri Niskala ovat luoneet Turussa muun muassa Hyvä Arkiympäristö -toimintamallin.

– Toimintamallin idea on kuulla asukkaita, jotka ovat oman asuinalueensa asiantuntijoita, Niskala kertoo.

Ydinkysymyksenä on, miten asukkaat voivat vaikuttaa infrastruktuurin ylläpitoon.

– Ei riitä, että vain rakennetaan reittejä. Ne ovat ihmisen kannalta käytettävissä vasta hoidettuna. Jos niitä ei kunnossapidetä, aurata ja hiekoiteta, ei niillä ole asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tarpeellista vaikutusta, Helin sanoo.

Eräänkin puistometsäkäytävän kunnossapito oli lopetettu, koska ajateltiin, että ihmiset voivat kiertää toistakin kautta. Todellisuudessa ihmiset silti käyttivät käytävää, vaikka se oli kamalassa kunnossa.

– Jos joku kaatuu liukkaalla tiellä, siitä tulee 50 000 euron lonkkaleikkaus, jonka kaupunki maksaa. Onko silloin järkevää säästää parituhatta euroa hiekoituksesta? Helin sanoo.

Hyvä Arkiympäristö -hankkeessa mukana ollut ja siitä opinnäytetyönsä tehnyt Risto Anttonen järjesti asukkaiden kanssa rinnallakävelyitä. Hän käveli alueella yhdessä siellä asuvien ikäihmisten kanssa. Ihmiset kertoivat, mikä alueella on hyvää ja mikä kaipaa muutosta tai parannusta.

Mari Helin kertoo, että ensimmäinen oppi rinnalla kävelyistä oli se, että palautteiden antajien määrää tärkeämpää on saadun tiedon laatu.

– Kolmekymmentä ihmistä tuottaa saman määrän tietoa kuin 300 ihmistä. Keskustelun ja kuuntelun laatu on ratkaisevampaa kuin se, kuinka monta istuu salissa hiljaa.

Miten osallisuudesta voi kertoa lapsille?

Toimintamallin edetessä Helin ja Niskala alkoivat pohtia, miten myös lapset ja nuoret pystyisivät osallistumaan kunnossapidon suunnitteluun.

– Miten heille voisi opettaa osallistavaa budjetointia ja vaikuttamista?
He kehittivät oppimisalustan, joka on suunnattu käytettäväksi yhteiskuntaopin tunneilla jokaisella koulualueella Turussa. Ideana on, että nuori pystyy pitämään kunnossa ja kehittämään oman koulu- ja asuinalueensa ympäristöä pelimäisellä alustalla.

Kun nuoret ovat pelissä harjoitelleet kunnossapitoa, istuttaneet puita ja rakentaneet skeittiramppeja, käydään opettajan johdolla keskustelu. Mietitään, millaisia muutoksia nuoret tekivät ja onko alue niiden jälkeen edelleen kaikille mukava paikka asua. Näin nuoret oppivat ymmärtämään kaikkien asukkaiden tarpeita.

Lausteen metsäpubi lisää yhdessäoloa

Lausteella uusittiin niin sanottu metsäpubi, joka oli päässyt heikkoon kuntoon. Nyt kun se on puhdas, siellä käy esimerkiksi päiväkotilaisia ja lapsiperheitä.

– Paikalle on käyttöä ja palvelu on yksinkertaista eikä maksa paljon mitään. Kaikki pääsevät ”relaamaan”. Se oli täydellinen suoritus, Helin sanoo.

– Aika käy lapsiperheille kesällä pitkäksi lähiössä pyörien, kun rahaa ei ole esimerkiksi bussikortteihin. Tällainen grillipaikka saattaa olla todella iso asia. Se lisää hyvinvointia ja yhdessäoloa, Niskala avaa vaikutuksia.

Haasteellisten alueiden nuorilta voi Helinin mukaan olla täysin mennyt luotto virkamiehiin. Kun he saavat olla vaikuttamassa ja saavat jonkun asian läpi, sillä voi olla hyvin iso vaikutus tunteeseen, että minua on kuultu.

TEKSTI: HEIDI FORSBERG JA MARI LAMMINAHO

Kirjoittajat ovat journalismin opiskelijoita Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Juttu on osa Kuntalehden ja Haaga-Helian yhteistyötä keväällä 2019.