Kuntaministeri Paatero kannustaa kuntaliitoksiin ja aikoo "taistella" valtionosuuksien puolesta
Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero, sd., pitää todennäköisenä, että julkisen talouden suunnitelman mukainen ja hallitusohjelmaan kirjattu noin miljadin euron palautus kuntien valtionosuuksiin toteutuu.
Vastauksessaan yleisökysymykseen Kuntajohtajapäivillä Paatero lupasi, että tämän puolesta ”taistellaan loppuun asti” mutta muistutti myös eduskuntatyön opettaneen, että mikään ei ole varmaa ennen kuin eduskunta on asiasta päättänyt.
Valtiovarainministeriön sisäisessä budjettiriihessä, joka alkaa 14.8., käydään sektorikohtaisia keskusteluja.
– Kun kerran hallitusohjelmaan on noin kirjattu, meinaan taistella kokonaissummasta loppuun asti, Paatero sanoi, ja muistutti, että kuntakohtainen jakautuminen selviää myöhemmin syksyllä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kunta.tv:n haastattelussa Paatero totesi myös koko hallituksen sitoutuneen miljardin euron palauttamiseen kuntien valtionosuuksiin. Merkittävää vääntöä asiasta ei Paateron arvion mukaan ole odotettavissa.
– Suuri osa kansanedustajista on myös kuntapäättäjiä ja tekemässä kuntien budjetteja, ja siinä kohtaa kurjuus aikaisempien indeksijäädytysten ja leikkauksien osalta kunnissa näyttäytyy aika karuna. En usko että kukaan vastustaa kuntien rahoituksen lisäämistä.
Kuntaliitosta on esitetty, että palautettavan miljardin lisäksi tarvitaisiin niin sanottu tasapainottamismiljardi, jolla kuntien tukalaa taloustilannetta todella voitaisiin helpottaa. Myös valtiovararinministeriöstä varoitettiin kesällä, että miljardin euron lisäys vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna ei vahvista kuntataloutta miljardilla.
– Vaikka se jakautuu yli 300 kunnan kesken, on aika mittava summa kerralla. Leikkausta ja indeksijäädytystä on tehty monta vuotta.
– Kun katsotaan kuntien budjetteja, kyllä siellä haasteita tulee olemaan ja aika rankkoja palveluverkon tarkasteluja ja henkilöstömäärien tarkastelua. Toivon, että kunnat kuitenkin pystyvät tekemään sen maltillisesti, Paatero sanoi Kunta.tv:lle puheenvuoronsa jälkeen.
Ministeriöt suunnittelevat tulevaa sote-mallia syksyn aikana. Jo sitä ennen pohditaan mahdollista erillisratkaisua Uudellemaalle. Muista suurimmista kaupungeista on jo vaadittu mahdollisuutta samanlaiseen erillisratkaisuun, jos sellainen Uudellemaalle myönnetään.
Paateron mukaan edessä on myös kuntalain tarkastelu ja selvitys kuntien velvollisuuksien ja oikeuksien erilaistamisesta.
-Jonkin verran säätöä voisi olla, ministeri viittaa kuntien tehtävien ja oikeuksien erilaistamiseen.
Tulisiko tehdä kuntaliitoksia?
– Mielestäni kyllä. Kun sote-palvelut siirtyvät pois, kuntien budjetti- ja tehtäväkenttä pienenee. Uskon että se tulee johtamaan kuntaliitoksiin. Tähän ei olla ajamassa kuntia, vaan toivon että niitä tapahtuu ihan vapaaehtoisuuden pohjalta.
Totta. Syrjäseuduilla väestö vähenee, mutta tehtävät pysyvät. Sen vuoksi tarvitaan “LEX-Rautavaara” eli erityislaki, jossa määritellään lähipalvelut harvaanasutuille ja pitkien välimatkojen kunnille, syrjäisyyslisän ollessa 140. Näin turvataan arkielämän lähipalvelut.
Kuntaliitos on kaikkein pahin asia, jos kunta joutuu sen kohteeksi, joten hallituksen tai
Kuntaliiton ei pidä edistää kuntaliitoksia vaan etsiä keinoja pienempien kuntien elin-
voimaisuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa.
Jo pelkkä kuntaliitosuhka näivettää kunnan kehitystä, koska asukkaat eivät muuta eivätkä yritykset investoi kuntaliitosuhan alaiseen kuntaan. Pienemmästä kuntaliitoksen kohteeksi joutuneesta kunnasta lakkaavat usein piankin julkiset palvelut sekä yksityisten yritysten palvelut sekä asukkaat muuttavat pois palvelujen heikennyttyä. Pienemmän kuntaliitoksen kohteeksi joutuneen kunnan asukkaista poistuu kunnallinen itsehallinto ja mahdollisuus vaikuttaa lakkautetun kunnan alueen asioihin koska yleensä isompi kunta, johon pienempi kunta on liitetty, ei ole kiinnostunut liitetyn kunnan alueen kehityksestä tai kyseisen alueen asukkaiden hyvinvoinnista.
Totta. Katso, kuinka Juankosken ja Nilsiän kaupunkien on käynyt. Kaupungit liitetty Kuopioon.