Kuntataloudessa ei ole varaa löysäillä – "Monet ovat jo ottaneet syömävelkaa menoihinsa"
Kuva: Pixabay
Kuntataloudessa on edessä löysäämisen sijasta kiristämistä edelleen. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että kuntien pitää varoa itse heikentämästä taloutta enempää.
Kun yksityisessä kotitaloudessa menot kasvavat, palkkakehitys kangertaa ja lisää velkaa pitää ottaa vesijohtojen uusimiseen, niin huolestuttaahan se tavallista tallaajaa. Samassa tilanteessa ollaan monin paikoin myös Manner-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä. Yhtään ei ole varaa talouskuria höllätä.
Tilastokeskuksen ”Kuntatalous neljännesvuosittain-julkaisun” mukaan kuntien ja kuntayhtyminen toimintakulut kasvoivat vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 4,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toimintatuotoissa taas pudotusta oli 3,4 prosenttia.
– Menot ovat aika reippaassa kasvussa. Se ei sinällään ollut yllätys, sillä 1.1. ja 1.4. meillä tuli voimaan sopimuksen mukaiset palkankorotukset. Lisäksi palkkakustannuksia nostaa lomarahaleikkauksen päättyminen. Viime vuonna mentiin palkankorotusten suhteen huomattavasti maltillisemmalla linjalla.
– Ostopalveluissa näkyy isoa nousua. Siellä on ollut tarvetta ostopalveluille esimerkiksi lastensuojelussa ja huostaanotoissa, jotka näkyvät heti menopuolella, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien menokasvu 4,4 % ja kuntayhtymien yli 8 %. En näistä kvartaalilaskelmista yleensä paljon perusta, mutta hurjalta tuntuu. Ensi vuoden valtionosuuskasvu syödään jo ennakkoon. https://t.co/KcuSD4rbar
— Olli Riikonen (@RiikosenOlli) August 27, 2019
Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen pohti tiistaina Twitterissä menojen kasvua.
Tulorekisterissä piilee iso riski
Verotulojen kehittyminen loppuvuoden aikana on vielä osin hämärän peitossa. Talouskasvu on hiipumassa parhaimmista ajoista, osaa maata vaivaa pula osaavasta työvoimasta ja koko maata vaivaa ongelmat tulorekisterin kanssa.
-Veropohja näyttää tilastossa yllättävänkin hyvältä. Näissä laskelmissa ei tosin ole minun tietojen mukaan huomioitu tulorekisteri-hässäkän aiheuttamia ongelmia. Jos tulorekisteri-ilmoitukset saadaan kuntoon ja verokertymä karttuu normaalisti, niin verotulojen suhteen tilanne voi olla hyväkin. Mutta jos asioita ei saada kuntoon, niin rumaa jälkeä tulee, Punakallio huokaa.
-Menojen osalta loppuvuodelle ei ole enää palkankorotusten kaltaisia ylimääräisiä menoja tulossa, joten tulopuoli ratkaisee paljon, Minna Punakallio jatkaa.
Kuntatalouden tilannekuva on hyvin epäselvä.Verotulot eivät toteudu ennusteiden suunnassa.Selitykseksi tarjotaan Tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneitä haasteita.
Nyt jos koskaan kysytään tiedon perään,kuntajohtajilla on edessä haastava viestinnällinen tehtävä. #viestintä
— Kalle Larsson (@KalleVLarsson) August 27, 2019
Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson muistutti talousvaikeuksista viestimisen tärkeydestä tiistaina Twitterissä.
Ei varaa löysäilyyn
Kuntaliiton viikko sitten julkistamien uusien valtionosuuslaskelmien mukaan kunnat saisivat ensi vuonna valtionosuuksia 1 124 miljoonaa tätä vuotta enemmän. Kyse ei ole kuitenkaan mistään uudesta valtion rahasta, vaan edellisen hallituksen suorittamien valtionosuusleikkausten päättymisestä.
– Menot eivät saa nousta yhtään ylimääräistä, vaan kuntien tulee olla talouden kanssa todella tarkkana. Kunnat eivät saa omilla päätöksillään yhtään heikentää tilannettaan. Niitä ensi vuonna kunnille palautuvia valtionosuusleikkauksia ei kannata käyttää ennakkoon, Punakallio varoittaa.
Perjantaina päättyy kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen. Jaossa olevalle 10 miljoonalle eurolla on julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan ottajia vähintään riittävästi.
– Monet kunnat ovat jo joutuneet ottamaan menoihinsa syömävelkaa. Siellä on pienten kuntien joukossa myös isompia kaupunkeja hakemassa harkinnanvaraista. Jaettava summa on pieni ja sekin on itse asiassa leikattu kaikkien kuntien valtionosuuspotista. Mutta käyttöä sille rahalle varmasti kunnissa on, pääekonomisti Minna Punakallio myöntää.
Kuntaliiton kuntataloustilastoja grafiikkana:
Aiheesta Tilastokeskuksen sivuilla
Tääkin on nyt tullu SOTEssa esille, että kun aiemmin laitoshoito oli kuormittavin työpaikka, nyt se on siirtynyt kotihoidoin puolelle. Tutkimuksissa todetaan, että käytännössä kaikissa asioissa kotihoidon työntekijät olivat kuormittuneempia tai tyytymättömämpiä.
Tilannetta helpottaisi ainakin se, että alanvaihtajat houkuteltaisiin takaisin. Se ei ole helppoa vanhustenhoidon imagon takia. Sitten pitäisi saada estettyä henkilöstön vaihtaminen pois alalta parantamalla työoloja. Ennenkaikkea sairauspoissaolot pitäisi saada pidettyä kurissa, samoin työkyvyttömyyseläkkeet, ettei ikään kuin hukata nykyistä henkilöstöä johonkin muualle.
Hoiva-alalla kysymykset työn mielekkyydestä ja kuormittavuudesta ovat haastaneet jo pitkään. Ja vaikka helppoa ratkaisua työvoimahaasteen ei ole, mielekyyden ja kuormittavuuden ratkaisu-mahdollisuudet – johtaminen ja työn organisointi ja työn mielekkyyden lisääminen – ovat tuttuja.
On päivän selvää, että työntekijöillä pitää olla mahdollisuus tuottaa hyvää laatua. Huonolaatuista työtä ei kukaan jaksa tehdä.
Kaikki nämä on jo tiedetty pitkään, mutta niiden käytäntöön saanti mättää vuodesta vuoteen. Miksi? Varför? Why? Warum? Lähihoitajia tarvittaisiin maahamme 4.200 hlöä.