Kuntapulssin jälkisykkeitä: Kuntajohtajien mietteitä hallituksen sote-linjauksista
Palvelut oikeaan paikkaan ja asiakkaat tyytyväiseksi. Ja kaikki vielä niin, että rahat riittää. Siinäpä on tavoitetta kerrakseen Rinteen hallitukselle, kun sotea lähdetään uudistamaan. (Kuva: Ville Miettinen)
Tiistaina julkaistun Kuntaliiton Kuntapulssin tiimoilta Kuntalehti kysyi muutamalta kuntajohtajalta kommentteja kyselyyn ja sen tuloksiin liittyen. Kuntalehden kyselyssä ääneen pääsevät kunnanjohtaja Jouni Martikainen Askolasta (Uusimaa), kaupunginjohtaja Tytti Määttä Kuhmosta (Kainuu) ja kunnanjohtaja Miira Raiskila Vaalasta (Pohjois-Pohjanmaa).
Olivat hallituksen lopulliset sote-ratkaisut millaisia tahansa, kun kuntien ja kaupunkien elämänmenoon ne vaikuttavat todella merkittävästi. Liikkuvia palikoita on paljon ja lopullinen kuva sote-ratkaisusta on vielä hämärän peitossa.
Mikä oli suurin yllätys vastauksissa?
Martikainen: Ehkä sangen tasainen jakauma maakuntaveron kannattamisessa. Olisin odottanut suurempaa etumatkaa maakuntaveron kannatukselle.
Määttä: Vastaukset heijastavat hyvin vallitsevaa tilannetta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Raiskila: Suurin yllätys tuloksissa oli ehdottomasti tämä: ”Verotuksen käyttöönottoa kannattaa 43 prosenttia vastanneista”. Itse en missään nimessä kannata maakuntien verotusoikeutta, ja hämmästyin noin suurta kannatusta vastaajien joukossa.
Pystytäänkö missään sote-ratkaisussa huomioimaan alueelliset erot kuntien välillä?
Martikainen: Mielestäni alueellisten erojen huomioimisen osalta kuntakohtaisuus lähtötilanteena ei ole olennaista. Epäilen, että alueellisten erojen huomioiminen jäänee heikohkoksi, ja ratkaisuista on vaara tulla liian yhdestä puusta veistettyjä koko valtakuntaan.
Määttä: Tärkeää on huomioida olosuhde- ja tarvetekijät sote-alueen rahoituksessa. Lähipalveluiden turvaaminen ja palvelulupaus on edelleen ajankohtaisia ja niistä tulee tulevassa mallissa huolehtia. Järkevää olisi käyttää myös maaseutuvaikutusten arviointia valmistelussa. Tukipalveluiden järjestämisessä tulisi kuntien erityispiireet huomioida aiempaa valmistelua paremmin.
Raiskila: Alueelliset erot pystyttäisiin ottamaan mielestäni parhaiten huomioon kuntiin ja kuntien vapaaehtoisiin yhteenliittymiin perustuvassa sote-ratkaisussa. Tärkeintä on, että soten rahoitus seuraa tarvetta ja kannustaa ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön. Käytännössä VOS-järjestelmä vaatii uudistamista.
Mitä mieltä olet mahdollisesta Helsingin erillisratkaisusta?
Martikainen: Ei ole olemassa Helsingin erillisratkaisua. Jos Helsingille tulee erillisratkaisu, myös muu Uusimaa on silloin välillisesti erillisratkaisua, eli se poikkeaisi puhtaasta maakuntaliittojen aluejaosta Helsingin osalta. Näin ollen Uudenmaan erillisratkaisu on se, jota tulee tavoitella. Nyt selvitettävä viiden kuntalähtöisen alueen malli Uudellemaalle on hyvä lähtökohta ja on selvää, että väestöltään 30 % Suomesta edustava Uusimaa tarvitsee sen erityispiirteet ja mittakaavan huomioivan ratkaisun.
Määttä: Se on vaikea, koska juuri pääkaupunkiseudulla asuu eniten ihmisiä ja kansantalouden näkökulmasta myös Uudellamaalla tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä ja integraatiota.
Raiskila: Helsingin, pääkaupunkiseudun tai Uudenmaan erillisratkaisu on varmasti tarpeellinen. Alueellisia omia ratkaisuita on pakko alkaa valmistella ja toimeenpanna muuallakin, kun valtakunnallinen sote-maku-vatulointi jatkuu. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ollaan käynnistämässä palveluketjujen kehittämisen, tietojohtamisen ja tietohallintoyhteistyön integraatiota.
Tuliko maakuntia liikaa?
Martikainen: Riippuu maakunnille lopulta täsmällisemmin määrittyvästä konseptista. Jos konsepti on kokoluokaltaan viiteen Uudenmaan sisäiseen alueeseen ja muualla Suomessa maakuntaliittojen mukaan määrittyvien maakuntien mittakaavaan osuvien vastuiden kohdentaminen niille, niin kyllä. Joissakin sote-asioissa tuo kokoluokka on liian pieni.
Määttä: Tässä vaiheessa 18 on ihan sopiva määrä. Meillä on muutamia pieniä maakuntia/tulevia sote-alueita, joiden osalta ratkaisee jatkossa valtion rahoitus sekä oma kyky uudistua ennen malliin siirtymistä. On tavattoman tärkeää, että uudistus saadaan toteutettua tällä hallituskaudella.
Raiskila: Maakuntia ollaan rakentamassa liikaa. Mieluummin ei rakennettaisi yhtäkään.
