Ministeri Krista Kiuru kertoi Kuntatalolla, että kuntakenttää aiotaan kuulla vielä sote-lainsäädäntöä tehtäessä.

– Jos jouluun mennessä ei ole löydetty pääkaupunkiseudulle erillisratkaisua, peli vihelletään poikki. Koko Suomen sote-uudistusta ei voi viivästyttää yhden alueen takia. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa, ja nyt on hyvän yhteistyön paikka. Muutoin sama sote-konsepti tulee joka paikkaan.

Näin totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru Kuntaliiton Sote-tulevaisuuspäivä-tapahtumassa Kuntatalolla keskiviikkona.

Kiuru koristi useaan otteeseen yhteistyötä sekä luottamuksellista vuoropuhelua. Hän huomautti, että siltoja rakentavan politiikan yksi osoitus on kaupunkineuvos Kari Nenosen nimittäminen sote-erillisratkaisun selvityshenkilöksi.

Ministeri totesi, että toinen parhaillaan ratkottava iso kysymys on kuntien tuottajarooli.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



– Hallituspuolueissakin on hieman eri näkemyksiä siitä, voiko kunta tuottaa sote-palveluja itse. Tai mikä olisi mahdollisuus kuntayhtymämuodossa?

Tilaisuuden alussa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen huomautti, että kuntakenttä olisi halunnut olla laajemmin mukana keskustelemassa ja mukana asiantuntijana, kun lainsäädäntöä nyt tehdään.

– Voisiko asiantuntijajoukkoa miettiä vielä uudelleen, emmekö mahtuisi mukaan, Karhunen kysyi.

Kiuru vastasi, että uusia avauksia tuohon suuntaan on tulossa.

– Voi olla että saamanne pitää.

 

Kerralla ei tehdä kaikkea

Kiuru huomautti, että kunnilta ei alun perin edes kysytty, haluavatko ne itse tuottaa sote-palveluja. STM halusi paikata tilannetta ja teki kyselyn, jonka yhteenveto julkaistiin etukäteen viime viikolla.

– Sen perusteella näytti siltä, että kunnat haluavat keskittyä hyten suuntaan.

Järjestämislakiin on tulossa ratkaisu jouluun mennessä, tuottajalakiin palataan Kiurun mukaan sitten, kun on sen aika. Lähtökohta nyt on järjestämislaki.

Kiuru huomautti, että sotea rakennettaessa keskeisenä kysymyksenä on nyt pidetty, kannattaako kaikkea tehdä kerralla.

– Olemme nyt edenneet vauvan askelin ja tehneet uudistusta, joka kantaa seuraavienkin vuosikymmenten ajan. Uudistus jaksotetaan niin, että ensimmäiset askeleet ovat nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Haluamme samalla varmistaa, että nyt tehdään varmasti oikeita asioita.

Seuraavaksi käsittelyyn tulevat pelastustehtävät ja mahdollisesti itsehallintoalueet eli maakuntien muut laaja-alaiset tehtävät. Näitä harkitaan parlamentaarisessa yhteistyössä.

– Rahoitukseen on paljon toiveita. Vielä ei ole perustettu ryhmää, joka linjaisi itsehallintoalueiden verotusoikeutta.

 

Perustuslaki ei estä kuntien eriyttämistä

Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro tulkitsi omassa puheenvuorossaan pääkaupunkiseudun erillistä sote-ratkaisua perustuslain näkökulmasta. Hänen mukaansa lain puolesta esimerkiksi Helsingillä voisi olla oma ratkaisunsa, vaikka muussa Suomessa maakunnat vastaisivat sote-palveluiden järjestämisestä.

Perustuslaki ei muutoinkaan rajaa tulevia ratkaisuja niin paljon kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Perustuslaki ei estä myöskään kuntien eriyttämistä, mikäli sääntely muutoin vastaa perustuslakia, hän totesi. Toisin sanoen kunnilla ei välttämättä tarvitsisi olla kaikilla samoja tehtäviä vaan niitä voisi ainakin perustuslain sitä estämättä eriyttää.

Juha Lavapuro vastaa kysymyksiin videolla.

Lisätty videolinkki kello 14.37

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mistä ihmeestä hallitus luulee saavansa riittävästi veronmaksajia ja muitakin asukkaita asukkaita kaikkiin 18 maakuntaan. Nythän ihmisiä muuttaa yhä kasvavissa määrin noin viiteen kasvukeskusten. Pääkaupunkiseutu niistä suurin.

  2. Miksi ihmeessä ihmisten pitäisi nykytekniikan aikkaudella muuttaa helvetin kalliisiin asutuskeskuksiin töiden perässä. Sitä ei vaadi moni julkinen eikä yksityinenkään työ. 18 maakuntaa on sitä mitä me tarvitsemme. Käy kyselemässä. Demokratialla on hintansa.

  3. Maakuntiin muuttajia on jos aletaan maksaa lapsilisät kaksinkertaisina niille perheille jotka muuttavat muuttotappiokuntiin. Palvelut pysyvät ihmisten myötä. Koulut myös.
    Työmatkavähennyksiä lisätään hieman. Näin parilla selvällä päätöksellä turvataan ettei kovia rakennuksiakaan tarvitse purkaa. Kerrostaloista voidaan myydä asuntoja jopa kakkosasunnoiksi etelässäasuville. Maksaavathan he vastikevuokrat vaikka eivät asuisikaan kuin loma-aikoina osakkeissaan. Laskettelukeskusten lähellä tämä olisi jopa kannattavaa. AIRNB-asuminen mahdollistaa kannattavuuden.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*