Kuntaliitto: Hallituksen lakiesitys sähköautojen latauspisteiden lisäämisestä aiheuttaisi kunnille kustannuksia, mutta ei hyötyjä

Hallitus on esittänyt uutta lakia sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteiden rakentamisesta.

Laki velvoittaisi kuntia esimerkiksi suunnittelemaan ja rakentamaan sähköautojen latauspisteitä julkisiin rakennuksiin kuten kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin. Asuinrakennusten osalta laki edellyttäisi muutoksia kuntien, kuntayhtymien ja niiden tytäryhtiöiden rivitalojen ja kerrostalojen latausvalmiuksiin.

Uusi laki vastaisi osaltaan EU:n muutettuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Hallituksen esittämä laki olisi kuitenkin huomattavasti direktiivin vaatimuksia tiukempi.

Suuret kustannukset, pieni hyöty

Kuntaliiton energia-asiantuntija Vesa Peltolan mukaan lakimuutos aiheuttaisi kunnille lisäkustannuksia ilman mainittavaa hyötyä. Latauspisteitä tulisi rakentaa vain tarpeen mukaan, ja tällä hetkellä pääosa sähköautojen latauksista tehdään kotona.

Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2025 alkuun mennessä jokaisen yli 20 autopaikan ei-asuinrakennuksen pysäköintialueelle olisi rakennettava latauspiste 10 prosenttiin autopaikoista. Kunnissa laki koskisi käytännössä kaikkia julkisia rakennuksia.

Tietyissä kunnissa laki voisi Peltolan mukaan saada jopa koomisia piirteitä.

– Tuntuu, ettei ole ymmärretty miten heterogeeninen tämä ”muut kuin asuinrakennukset” -ryhmä on. Suomessa on tuhansia kyliä, joissa puolessa on vielä käytössä oleva nuorisoseuran talo ja pihalla taatusti enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa. Siellä saavat nuorisoseuran jäsenet myydä aika paljon makkaraa ja pullaa, että saadaan pihaan latauspisteitä.

Rakentamisperusteeksi sääntelyn sijaan käytännöllisyys

Kuntaliitto tukee lähtökohtaisesti latauspisteiden tarpeenmukaista rakentamista, jota monilla alueilla tehdään jo osana kuntien ilmastotyötä. Kevyemmällä sääntelyllä latauspisteet olisi helpompi kohdentaa järkevämmin alueille, joissa niille on eniten tarvetta.

Liika sääntely luo pahimmillaan latauspaikkoja, joista ei arjessa ole asukkaille juuri lainkaan hyötyä. Esimerkiksi kaupunkilatauspisteissä teho olisi usein latauspaikkojen määrää suurempi etu.

– Peruslatauspisteestä saadaan 15–30 minuutin latauksella vain noin 5–10 kilometriä lisää ajoaikaa, joten se ei esimerkiksi kaupungilla asioinnin yhteydessä ole kovin kannattavaa.

Turhat investoinnit pois muista energiainvestoinneista

Kuntaliitto toteaa kannanotossaan, että lakiehdotuksen mukaisesti toteutettuna latauspisteitä rakennettaisiin kuntiin liikaa ja vääriin sijainteihin.

Vesa Peltola muistuttaa, että turhiin latauspisteisiin tehdyt investoinnit ovat pois kuntien muista energiainvestoinneista. Kuntakohtaisesti vaikuttavampia investointeja voisivat olla esimerkiksi maalämmön tai led-valoverkoston kehittäminen.

Peltolan mukaan yksi peruslatauspiste maksaa arviolta 1000–3000 euroa, mutta sähköjärjestelmien saneeraaminen voi nostaa kustannuksia entisestään. Tarkkoja laskelmia ei vielä kuntakohtaisista kustannuksista ole tehty, mutta Peltolan mukaan summa voi nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

–  Asiointikäyttöön yksivaihevirralla lataaminen on liian hidasta. Pikalatauspisteeltä saa puolessa tunnissa ajoaikaa tyypillisesti noin 100 kilometriä, mutta sellaisen asennushinta voi olla jopa 50 000 euroa.

Ehdotettu lakimuutos on Peltolan mukaan poikkeuksellinen, sillä se edellyttäisi välittömiä muutoksia myös olemassa oleviin rakennuksiin.

– Yleensä on ollut sellainen periaate olemassa olevien rakennusten kohdalla, että jos joku laki tiukentuu, se ei vaadi toimenpiteitä ennen kuin seuraavan remontin yhteydessä. Nyt ei noudateta kyseistä periaatetta, joka on hyvin kohtuullinen.