Kuva: Pixabay

Keskustelu Lohjan vyöhyketerapiakokeilusta yltyy sosiaalisessa mediassa. Kyseessä on HUSin, Metropolian ja Lohjan kaupungin yhteistyössä toteuttama tutkimus, jossa 35 vauvan tutkimusryhmä sai vyöhyketerapiahoitoa koliikkioireisiinsa.

Tutkimuksen asetelma sai osakseen kritiikkiä heti tutkimustulosten julkaisemisen jälkeen muun muassa vertailuryhmien puutteen sekä pienen tutkimusotannan takia. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi Kuntalehdelle, ettei kyseisessä tutkimuksessa pitänyt verrokkiryhmän puuttumista välttämättä suurena puutteena.

– Jos ajatellaan 35 vauvan joukkoa, joka alkuhetkellä on oireinen ja täyttää tutkimuskriteerit ja lopuksi kaksi kolmasosaa on saanut apua oireisiin, kyllä vauvat silloin toimivat itse itsensä verrokkina. Toteutettu asetelma on tässä tutkimuksessani mielestäni samaa luokkaa kuin satunnaistutkimus, jossa verrokkien ja koehenkilöiden välillä on aina jonkinlaisia eroja.

Suomen Akatemian kliininen tutkija, dosentti Kari Tikkinen HUSista kommentoi uutista Twitterissä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Tikkisen mukaan on haitallista, jos tuloksia tuodaan vahvasti julkisuuteen vaiheessa, jossa ei ole riittävää korkealaatuista tutkimusnäyttöä. Hänen mukaansa vahvoja suosituksia voidaan antaa vasta tilanteessa, jossa korkealaatuinen ja riittävä tutkimustieto on osoittanut, että toimenpiteestä on selvä nettohyöty.

– Jos halutaan korkealaatuista tutkimustietoa, tehdään mieluiten useita randomisoituja kontrolloituja tutkimuksia ja niistä meta-analyysi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa ei ollut edes kontrolliryhmää.

Tikkinen pitää erikoisena myös asetelmaa, jossa medialle on tiedotettu tutkimustuloksista ennen itse tutkimuksen julkaisua.

– Toki omat kommenttinikin jää tässä tapauksessa siten vaillinaisiksi, koska tutkimukseen ei ole ollut edes mahdollisuutta perehtyä syvällisesti.

Psykiatrian professori Jesper Ekelund luonnehti Twitterissä Mäkijärven perusteluja ”raivostuttaviksi”.

Ekelundin mukaan Lohjalla toteutettua tutkimusta ei voi lähtökohdistaan johtuen pitää uskottavana tutkimuksena.

– Tällä tutkimuskysymyksellä ja tällä asetelmalla ei voi mitenkään vastata kysymykseen siitä, onko vyöhyketerapia toimiva hoitomuoto, miten tahansa aineistoa analysoi.

Koliikki on vauvojen yleinen vaiva, joka kaikissa tapauksissa menee ohi ajan kanssa. Ekelundin mukaan ilman verrokkiryhmää onkin mahdotonta sanoa, johtuuko tutkimuksessa havaittu oireiden lievittyminen hoidosta vai pelkästään ajan kulumisesta.

– Tutkimuksessa vyöhyketerapiahoitoa pitäisi verrata johonkin toiseen aktiiviseen hoitoon, esimerkiksi tavalliseen hierontaan tai kosketukseen.

Myös Ekelund kritisoi Tikkisen tavoin toteutetun tutkimuksen lähtökohtia, jotka eivät hänen mukaansa oikeuta mediassa esitettyihin johtopäätöksiin.

Ekelund on huolissaan siitä, että joku erehtyy pitämään vyöhyketerapiaa luotettavana hoitomenetelmänä koliikin hoitoon tutkimuksen perusteella.

– Edes tutkimusryhmän omassa tutkimussuunnitelmassa ei sanota, että tutkitaan sitä, onko vyöhyketerapiahoito tehokas menetelmä. Tämän on tarkoitus olla alustava tutkimus, jonka perusteella lähdetään myöhemmin selvittämään, onko tämä toimiva menetelmä.

Aiheesta aiemmin Kuntalehdessä:
Lohjan vyöhyketerapiakokeilun lopputuloksena tyytyväinen testiryhmä, mutta kriittinen someyleisö – HUSin johtajaylilääkärin tutkimustulos yllätti positiivisesti

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*