Uusi lastensuojelun laatusuositus korostaa tiimityöskentelyä – Raumalla tiimimallista on jo kahden vuoden hyvät kokemukset
Kuva: Ville Miettinen
Raumalla lastensuojelun asiakasmäärät per sosiaalityöntekijä on saatu laskuun paitsi tiimityöskentelyllä myös moniammatillista yhteistyötä mm. poliisin kanssa.
Tänään julkaistu päivitetty lastensuojelun laatusuositus korostaa edellistä, vuonna 2014 julkaista, laatusuositusta enemmän lastensuojelun moniammatillista toteuttamista.
Suojelutehtävän nähdään parhaiten toteutuvan lasten, nuorten ja heidän läheistensä sekä työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteistyönä, jossa moniammatillinen tiimi kokoa lapsen ja vanhempien tarvitseman tuen eheäksi palvelukokonaisuudeksi.
Lastensuojelun sosiaalityötä suositetaan orgainsoitavaksi systeemisen tiimityöskentelyn periaatteiden mukaisesti aina, kun se on asiakastyön järjestämisen näkökulmasta mahdollista.
Rauman kaupungin lastensuojelun päällikkö Johanna Ylikoski pitää suositusta erinomaisena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Raumalla tämänkaltaista tiimityötä on toteutettu vuonna 2017 alkaneesta pilotista lähtien. Pilotti loppui vuoden 2018 päättyessä mutta työtapa jäi osaksi Rauman lastensuojelua.
Tiimi tuo aikaa työskentelyyn
Tiimimallissa yhdessä tiimissä toimivat neljä sosiaalityöntekijää, tiiminvetäjä, koordinaattori ja perheterapian osaaja. Taustalla on itälontoolaisen Hackneyn alueella kehitetty systeemisen lastensuojelun malli.
Johanna Ylikosken mukaan tiimimalli vastaa haasteeseen, joka on osaksi peruja lastensuojelulain kokonaisuudistuksesta vuonna 2008. Uudistus lisäsi dokumentointi- ja päätösvastuuta ja tavallaan istutti työntekijät työpöydän ääreen ja tietokoneen eteen.
– Etäämmälle asiakkaasta ja kauemmas lapsesta, Ylikoski sanoo.
Samalla työstä on tullut tavallaan yksinäistä siinä mielessä, että työntekijän pitää yksin pitää tehdä isojakin päätöksiä.
– Tiimimalli mahdollistaa sen, että voidaan yhdessä keskustella ja käydä ajan kanssa läpi asiakkaiden asioita.
Asiakkaat tietävät, että käytössä on tiimimalli, ja heitä myös osallistetaan tiimeihin.
Tällä hetkellä Rauman lastensuojelulla on kaksi tiimiä, jotka kumpikin kokoontuvat neljä tuntia viikossa. Tuon neljän tunnin ajan tiimi käsittelee asiakasasioita, peilaa niitä, kuuntelee asiakkaita ja kutsuu myös yhteistyökumppaneita mukaan.
– Jos kutsutaan kuultavaksi esimerkiksi yhden lapsen vanhempi, poikkeuksetta asiakkaan kokemus on tosi positiivinen. Hän kokee, että oikeasti kuunnellaan ajan kanssa ja niin monet ihmiset ovat kiinnostuneita hänen asioistaan.
Ylikoski muistuttaa, että tiimityön tarkoitus ei ole hakea päätöksiä, vaan ensisijainen tarkoitus on katsoa asiaa monelta kulmalta, peilata sitä osallisten kesken ja luoda avoimia kysymyksiä asiakkaan asiaan liittyen.
Yksittäisen sosiaalityöntekijän huoneessa kahden kesken tavattaessa asetelma on erilainen.
– Siinä kilpaillaan ajan kanssa, eikä tule avointa keskustelua, jollaista parhaimmillaan tiimikeskustelussa tulee.
Asiakasmäärä laskenut moniammatillisin toimenpitein
Systeemisessä tiimityössä on lähtökohtana, että lapsia on enintään 25 per sosiaalityöntekijä. Tämä suositus asiakasmäärästä per sosiaalityöntekijä on myös päivitetyssä laatusuosituksessa, jossa tosin myös todetaan että määrä on räätälöitävä paikallisen tarpeen ja resurssien mukaan.
Käytännössä puolet lastensuojelua järjestävistä kunnista on alle 10 000 asukkaan kuntia, jossa tehdään yhdennettyä työtä, jossa sosiaalityöntekijöillä on yhdennetty toimenkuva, eli vastuulla voi olla lastensuojelun lisäksi esimerkiksi vanhuspalvelut tai vammaispalvelut vammaistyö.
Tiimimallissa 25 lasta per työntekijä merkitsisi neljän työntekijän tiimissä 100 lasta per tiimi.
Kun Rauma aloitti pilotoinnin, asiakkaita oli 44 per sosiaalityöntekijä, nyt määrä on laskenut 37:ään.
Numeroiden ulkopuolella tiimityöskentely kuitenkin mahdollistaa ongelmien ja haasteiden ohjaamisen ja painottamisen tarpeen mukaan.
– Olemme ratkaisseet tämän niin, että sosiaalityöntekijät tuovat tiimin käsittelyyn asioita, joissa he kokevat olevan eniten haastetta, Johanna Ylikoski sanoo.
Asiakasmäärän per sosiaalityöntekijä laskuun on Rauman tapauksessa vaikuttanut tiimimallin ohella perhepalvelujen kehittäminen Satakunnassa ja ammatillinen yhteistyön tiivistäminen poliisin kanssa, josta seurauksena on uusien huostaanottojen määrän vakiintuminen.
-Ammatillisia tukihenkilöitä on aiempaa enemmän.
Tiimimalli houkuttaa työntekijöitä
Johanna Ylikosken mukaan Rauman lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tyytyväisiä tiimimalliin eivätkä halua luopua siitä.
– He saavat oikeasti peilausta asiakasasioilleen ajan kanssa, kokemus siitä, että vastuu jakaantuu vaativissa asioissa, eivät ole enää yksin sen asian kanssa. Lisäksi moniammatillisuuden kokemus vahvistuu, kun samanaikaisesti on usea eri osaaja keskustelemassa asioista.
Tiimimallin eduksi Raumalla on myös havaittu töiden jakaminen sellaisessa tapauksessa, että yksittäinen työntekijä on poissa töistä pitkään esimerkiksi sairausloman takia. Asiakkaan asiat eivät jää paikalleen, vaan tiimin muut jäsenet pyrkivät viemään niitä eteenpäin.
– Tämä on myös valtti rekrytoinnissa, kun ilmoituksessa on maininta systeemisestä tiimimallista. Se on innostanut hakemaan töihin ainakin meille, kun ikään kuin ei tehdä vanhanaikaisesti.
