Kuntatalouden synkkä syksy: verot nousevat, yt-neuvotteluja ennätysmäärä

Yksi ensi vuodeksi tuloveroprosenttiaan korottaneista 53 kunnasta on Kangasniemi. Kunta päätti nostaa tuloveroaan 0,75 prosenttiyksikköä 21,50:een. Tämän lisäksi korotukset tulivat myös yleiseen kiinteistöveroon, vakituisen asunnon kiinteistöveroon sekä muun kuin vakituisen asunnon kiinteistöveroon.

Kangasniemen kunnanjohtaja Risto Nylund kertoo, että korotukset eivät olleet väännön takana, niistä ei edes äänestetty valtuustossa.

Hän huomauttaa, että veronkorotusten syy on selvä: nykyinen rahoitustilanne, johon puolestaan vaikuttivat valtionosuuksien pieneneminen sekä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu.

– Omissa terveyskuluissa pysyimme talousarviossa, mutta Essoten kautta tulevat kustannukset nousivat huomattavasti. Yksinkertaistaen voin sanoa, että soten menot ovat karanneet käsistä.

Pelkästään veronkorotuksilla ei pärjätä. Nylund huomauttaa, että nyt keskustellaan myös palvelurakenteen muutoksista. On selvä, että niitä joudutaan tekemään.

– Henkilöstömenoissa tavoitellaan säästöjä. Valtuustossa käsittelemme lisäksi kouluverkkoselvitystä.

Kangasniemi on aloittanut yt-neuvottelut ja aikoo katsoa ensin, paljonko säästöä on tulossa luonnollisen poistuman kautta.

– Viime vuosi oli kuluvan vuoden lisäksi alijäämäinen. Onneksi meillä on pieni puskuri, taseessa on edellisiltä vuosilta kuuden miljoonan euron ylijäämä.

Pieniä kerrallaan tai kertarysäyksiä

Kangasniemen lisäksi tuloveroon tulee 0,75 prosenttiyksikön korotus ainakin  Kyyjärvellä ja Siilinjärvellä.

Ainakin Kiuruvesi, Kuhmoinen, Parikkala, Pyhäjärvi, Rauma ja Sodankylä korottavat tuloveroja tätäkin reippaammin, 1,0 prosenttiyksikköä.

Mikkelissä on edessä vielä suurempi, 1,50 prosenttiyksikön korotus.

Kuntaliiton Punakalliolle kunnallisveron korotukset eivät tule yllätyksenä. Yllätys ei ole myöskään se, että monessa kunnassa joudutaan veronkorotusten lisäksi etsimään säästöjä.

– On ihan selvää, että säästöjä haetaan kaikilla rintamilla. Yksikään kunta ei mene rahapulan iskettyä ensimmäisenä kuntalaisten kukkarolle. Ennen tätä mietitään menopuolen sopeuttamiseksi muita keinoja.

Veronkorotuksissa eri kunnilla on eri tapoja: joku tekee pieniä korotuksia kerrallaan, jossakin vero nousee kertarysäyksellä enemmän.

Yt-neuvottelujen määrä yllätti

Yt-neuvotteluja on kuluvan vuoden aikana käyty harvinaisen laajalla rintamalla. Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutinen kertoo, että kuluvan vuoden aikana 60 kuntaa ja kuntayhtymää on aloittanut yt-neuvottelut.

– Edellisiin vuosiin verrattuna lukumäärä on poikkeuksellisen suuri. Kysymme vuosittain vuodenvaihteessa, kuinka moni kuntaorganisaatio arvioi tulevana vuonna käyvänsä yt-neuvotteluja. Vuodenvaihteessa näin ilmoitti 20 organisaatiota, joten nyt ollaan jo kolminkertaisessa määrässä, Juutinen kertoo.

Hän huomauttaa, että aiemmin kunnissa on kyetty välttämään irtisanomisia mutta nyt niitäkin on tiedossa.

Punakallio huomauttaa, että kunnissa etsitään viimeiseen asti keinoja välttää irtisanomiset, jo siitä syystä, että henkilökuntaa tarvitaan ja siitä koetaan paikoin pulaa.

Mutta on kunnissa ollut muunkinlaisia uutisia. Sotkamo ilmoitti lokakuun lopussa 1,5 prosenttiyksikön tuloveroprosentin laskusta. Laskun taustalla oli sähköyhtiökauppa, jossa Sotkamo ja Kajaani myivät osansa sähköyhtiö Loiste Oy:stä.

Lue lisää: Sähkön  myynnillä vaurastunut Sotkamo teki harvinaisen tempun