Kuntarahoitus: Kuntatalous heikkenee yleistä taloustilannetta rajummin
Kuva: Kuntarahoitus
Sote-kuluja on mahdollista saada kuriin ehkäisevällä toiminnalla, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa.
Kuntarahoituksen tuoreen suhdannekatsauksen mukaan kotimaan talouskasvu on kehittynyt yllättävän hyvin. Sen sijaan kotimaan kuntataloudessa tilanne näyttää huolestuttavalta.
Manner-Suomen kuntien vuosikate laski tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Tästä on seurauksena heikoimmat kuntien tilinpäätösluvut yli 20 vuoteen.
-Kuntien tilinpäätökset vuoden 2019 osalta tulevat olemaan huonoimmat vuonna 1997 käyttöönotetun kuntien kirjanpidon historiassa. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Verokortti- ja verorekisteriongelmista on puhuttu paljon, mutta Kuntarahoituksen suhdannekatsauksen mukaan se perimmäinen syy kuntatalouden heikkoon kehitykseen on toimintamenojen kasvu. Ennestäänkin heikolla pohjalla oleva kuntatalous ei kestä sitä, että vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kuntayhtymien toimintamenot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna yli kahdeksan prosenttia.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kustannuskehitys onkin näkynyt lukuisina yt-neuvotteluina ja säästöohjelmina eri puolilla maata. Talouskurimuksessa ovat niin isot kuin pienet kuntatoimijat.
-Kuntatalouden heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vuositasolla noin 250 miljoonan euron toimia eli keskimääräinen säästötarve on 45 euroa per asukas. Kuntien tilanteet ja siten myös niiden tarvitsemat säästöt, tehostamistoimet ja investoinnit ovat toki hyvin erilaisia, Kallio sanoo.
Nopeita ratkaisuja kuntien talouskurimukseen ratkaisuun ei olemassa. Tiukka menokuri, palvelutuotannon tehostaminen ja työllisasteen nosto vaikuttavat, mutta hetkessä nekään eivät tilanteeseen vaikuta.
-Pitkällä aikajänteellä avainasemassa ovat kunnallisverotuoton kasvattaminen työllisyysastetta nostamalla sekä palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palveluverkon kehittäminen. Sotekuluja voi saada kuriin, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja voidaan vähentää kalliiden palvelujen tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio painottaa.
Maailmalla vakaampaa
Pientä valoa kuntien tilanteeseen tuo se, että maailman taloudessa poliittiset riskit ovat onneksi hieman vähentyneet. Kuntarahoituksen arvion mukaan Britannian sopimukseton EU-ero on aiempaa selvästi etäisempi riski ja kauppasodassakin saatetaan olla siirtymässä tasaisempaan vaiheeseen.
-Odotamme maailmantalouden kasvun olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Asteittainen elpyminen piristää globaalia kasvua hieman jo vuoden 2020 aikana, mutta palautuminen pitkän aikavälin perusuralle ajoittuu vasta vuoteen 2021, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
-Kasvun vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa elpyä, jotta laajemmalta taloustaantumalta vältyttäisiin, Vesala jatkaa.
Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.
-Suomen talouden yllättävälle vastustuskyvylle on useita mahdollisia selityksiä. Kyse voi olla puhtaasta satunnaisvaihtelusta ja poikkeuksellisen pitkästä viiveestä, jolla globaali kasvun hidastuminen välittyy Suomeen, Timo Vesala arvioi.
Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti kuluvan vuoden kasvunäkymää. Kuntarahoitus onkin nostanut kuluvan vuoden kasvuennustetta varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.
-Yksityinen kulutus oli vuoden 2019 keskivaiheilla erittäin vahvaa. Vuoden kolmannella neljänneksellä isot veropalautukset lisäsivät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Yksityinen kulutus pysyy BKT-kasvun keskeisimpänä ajurina myös jatkossa, vaikka työllisyyskasvun hidastuminen vaimentaakin kulutuskysynnän vetoa ennustejakson loppua kohden, Vesala toteaa.
Suhdannekatsaus löytyy kokonaisuudessaan Kuntarahoituksen sivuilta
