Terveydenhuollon uudistukselle on tarve myös Tanskassa
Kuva: Annukka Oksanen
Gammel Møntin terveysasema kööpenhaminalaisessa vanhassa kerrostalohuoneistossa. "Kööpenhaminassa ei ole erikseen rakennettuja terveyasemia", kirjoitettiin Kuntalehdessä 6/2018 Tanskan terveydenhuoltoa käsitelleessä artikkelissa.
Tanskassa on samat haasteet kuin Suomessa, ikääntyvien määrä kasvaa, krooniset ja psyykkiset sairaudet lisääntyvät sekä terveyserot kasvavat, kirjoittaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Hannele Häkkinen.
Tanskan Kuntaliitto (KL) esitti 8.11. oman ehdotuksensa Tanskan terveydenhuollon uudistamiseksi. Ehdotus pohjautuu paljolti edellisen hallituksen ehdotukseen. KL suosittelee, että pikimmiten aloitetaan neuvottelut terveydenhuollon uudistuksesta, joka rakentuu kahdelle peruspilarille:
1) uusi rakenne, palveluiden kokoaminen 21 akuuttisairaalan ympärille poliittisesti vastuullisten terveydenhuollon kumppaneiden kanssa;
2) kroonisten sairauksien ja lievien mielenterveyshäiriöiden hoidon perusteellinen uudelleenjärjestely, jolla vapautetaan sairaalakapasiteettia perustason palveluille.
Poliittinen sitoumus ja kansalliset suunnitelmat
Tanskan Kuntaliitto korostaa, että poliittisesti vastuullisten terveydenhuollon kumppaneiden tulee sitouttaa alueet ja kunnat varmistamaan kansalaisten turvallinen ja yhtenäinen polku järjestelmässä.
Ehdotuksen mukaan poliittisella tasolla tulee tehdä ammatillista yhteistyötä omalääkäreiden, sairaalajohdon sekä akuuttisairaaloita ympäröivien kuntien johdon edustajien kanssa. Heidän tehtävänään on varmistaa poliittisten sopimusten konkreettinen täytäntöönpano terveydenhuollon yhteistyössä.
Samanaikaisesti on tarvetta tehdä sopimukset siitä, millaisia tehtäviä siirretään sairaaloista omalääkäreille ja kuntiin, Tanskan Kuntaliitto muistuttaa. Näin sairaaloista vapautuu aikaa erikoistutkimuksiin ja -hoitoon, samalla kansalaisille tulee antaa kokonaisvaltaisempia palveluja.
Ehdotuksen mukaan kroonisten sairauksien ja lievien mielenterveyshäiriöiden kohdalla tulee sopia, miten ja milloin tehtävät voidaan siirtää kunnille ja omalääkäreille. Se vaatii muun muassa selkeitä investointeja kunnallisiin terveysasemiin, jotta niillä on tehtäviä vastaava osaaminen ja puitteet. Terveydenhuollon kumppaneiden tulee varmistaa, että tämä toteutuu paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla.
– Kunnat ovat tähän asti ottaneet terveydenhuollon tehtäviä ilman tehtäviin liittyvää rahoitusta. Lähiterveydenhuolto on rahoitettu ottamalla rahaa muilta hyvinvoinnin alueilta, Tanskan Kuntaliiton varapuheenjohtaja Martin Damm sanoo.
Tanskan Kuntaliiton suositukset
Tanskan Kuntaliitto suosittelee uutta rakennetta akuuttisairaaloiden ympärille. Suosituksen mukaan tulisi varmistaa poliittinen vastuu potilaan kululle sairaalan, omalääkäreiden ja kunnan välillä, tulisi toteuttaa kansalliset sopimukset tehtävien siirroista paikallisten olosuhteiden mukaan sekä tulisi työskennellä kestävän terveydenhuollon puolesta tuleville sukupolville.
Tanskan Kuntaliiton mukaan kansalaisten tulisi voida kokea enemmän johdonmukaisuutta terveydenhuollossa, palveluketjujen tulee toimia. Nykyisessä rakenteessa alueet ovat vastuussa sairaaloista ja lääkäreistä, mutta kunnat ovat vastuussa kunnallisen terveydenhuollon palveluista. Kuka on vastuussa hoidon kokonaisuudesta? Sekä alueet että kunnat. Mutta nykyisessä yhteistyörakenteessa ei ole sitoutumista siihen, kuka vastaisi hoidon kokonaisuudesta. Esimerkiksi iäkkäät haavoittuvat henkilöt ja mielenterveyshäiriöitä potevat henkilöt liikkuvat usein nopeasti eri sektoreiden välillä. On tärkeää muodostaa poliittisesti sitova kuntien ja alueiden välinen yhteistyö jokaisen akuuttisairaalan kanssa. Kansalaisille on taattava, että hoito on kokonaisvaltaista ja koordinoitua sekä vastuutahon on oltava selvillä.
Terveydenhuollon poliittisia kumppaneita ovat yhtäältä alueiden kaikkien osallistuvien kuntien pormestarit ja toisaalta alueiden valtuustojen puheenjohtajat.
Puheenjohtajuus jaetaan pormestarien ja valtuustojen puheenjohtajien kesken. Tukena on sihteeristö. Poliittisen tason alla tulee olla vahva ammatillinen yhteistyö kuntien, sairaaloiden ja omalääkäreiden kesken. Ammattilaisia ovat omalääkärit, sairaalajohto ja kuntien terveysjohtajat.
Tanskan Kuntaliiton suositukset
Tanskan Kuntaliiton suosituksen mukaan kroonisesti sairaiden hoidon uudelleenjärjestely tulee vapauttamaan sairaaloissa työskentelevien aikaa.
Suosituksen mukaan vuoteen 2022 mennessä tulee sopia kansallisesti kroonisia sairauksia ja /tai lieviä mielenterveyshäiriöitä potevien hoidon työnjaon muutoksista. Näin vapautuisi aikaa sairaaloissa erikoistutkimuksiin ja -hoitoon samaan aikaan kun kansalaisille annettaisiin kokonaisvaltaisempia palveluja.
Lisäksi Tanskan kuntaliitto muistuttaa, että kansallisia sopimuksia on noudatettava ammatillisten standardien mukaisesti, jolla tuetaan yhtenäisempää toimintaa koko maassa.
Tanskassa halutaan pitää kiinni vahvasta ja korkeasti erikoistuneesta sairaalatoiminnasta. Jotta tämä tapahtuisi myös tulevaisuudessa, tulisi systemaattisesti uudistaa kroonisten sairauksien ja lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Kyseessä on tehtävien uudelleenjako ja uudet hoitomuodot sekä panostus sairaudesta selviytymiseen, toipumiseen ja koulutukseen.
Tanskan Kuntaliiton mukaan kansalliset linjaukset tulee toteuttaa kolmen vuoden aikana ja tehtävät uudelleen järjestellään 5–10 vuoden aikana. Olennaista on, että voidaan tarjota kansalaisille ihan erilaisia hoitomuotoja kuin tänä päivänä. Esimerkiksi uusia tekniikoita syntyy jatkuvasti tai osaamista ja yhteistyömuotoja vahvistetaan sairaalan ulkopuolella.
Tulee sopia konkreettisesti myös siitä, miten ja milloin tehtävät voidaan siirtää kuntiin ja omalääkäreille. Siirto vaatii myös investointeja kunnallisiin terveysasemiin, jotta niille voidaan taata riittävä osaaminen. Terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden tulee varmistaa, että siirrot tapahtuvat paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla.
Kolme periaatetta ohjaa uudelleenjärjestelyä:
1) Tehtävien uudelleenjärjestelyn tulee antaa lisää laatua kansalaiselle.
2) Tehtävien uudelleenjärjestelyn tulee tapahtua silloin, kun kunnissa ja /tai omalääkäreillä on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä, jotta uudelleenjärjestely on kustannustehokasta ja ammatillisesti laadukasta.
3) Tehtävien uudelleenjärjestelyn tulee vapauttaa sairaaloiden asiantuntijoiden työaikaa.
Tehtävien uudelleenjärjestelyn kansallisia sopimuksia seurataan ammattistandardeilla, esimerkkinä sydänkuntoutuksen turvaaminen. Edellytyksenä on, että kunnille siirtyvistä uusista tehtävistä sovitaan kansallisesti. Jokaiselle sairausryhmälle ja hoitomuodolle laaditaan kansallinen suunnitelma määräaikoineen. Toteutus voi vaihdella maassa alueellisesti ja toteutuksessa voidaan huomioida väestörakenne ja väestötiheys. Olennaista on, että tulevaisuuden rahoitusmekanismit tukevat potilaan kokonaisvaltaista hoitopolkua ja kansallisesti sovitaan tehtävien uudelleenjärjestelyistä.
Hallitusohjelmassa halu investoida terveyteen
Tanskan uuden hallituksen ohjelmassa linjattiin kesäkuussa halusta investoida terveyteen.
Esimerkkejä tällaisesta investoinnista on viisi. Yksi on sairaalatoiminnasta vastuussa olevien alueiden säilyttäminen, jotta varmistetaan alueellinen vaikutusvalta ja osallistuminen.
Toiseksi hallituksen mukaan tulee vahvistaa terveydenhuollon laatua ja ennaltaehkäisyä ja parantaa potilaiden ja erityisesti synnyttävien olosuhteita.
Kolmanneksi tavoitteena on kouluttaa ja palkata lisää terveydenhuollon ammattilaisia ja parantaa työolosuhteita, jotta huolenpidolle jää enemmän aikaa. Samanaikaisesti tulee varmistaa, että työntekijöiden osaaminen käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Neljänneksi hallitus linjaa, että rakennetaan paremmin toimiva terveydenhuollon kokonaisuus ja parempi yhteistyö omalääkäreiden, kuntien ja alueiden kanssa.
Viidentenä lähtökohtana on ottaa käyttöön suunnitelma, jolla varmistetaan omalääkäreiden riittävyys koko maahan.
TANSKA – FAKTOJA:
2007 suuri alueuudistus Tanskassa: 14 maakäräjästä 5 alueeseen ja 270 kunnasta 98 kuntaan.
Vapaaehtoisia kuntaliitoksia, mutta taustalla hallituksen painostus, jos ette liity isommiksi kunniksi, niin hallitus tekee sen. Rahoitetaan verovaroin. Sairaalahoito ja omalääkäritoiminta palvelujen käyttäjälle maksutonta, pieniä maksuja on erikoislääkärille, hammashoitoon ja fysioterapiaan.
Valtio/kansallinen taso
Terveysministeriö ja Terveyshallitus (Ministry of Health and National Board of Health)
Säännöt, lait, laatustandardit
Aluetaso
Sairaalat – somaattinen ja psykiatria
Omalääkärit, erikoislääkärit ym.
Kunta, paikallinen taso
Kaikkien kansalaisten terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy
Kuntoutusohjelmat sairaalasta kotiutumisen jälkeen (krooniset sairaudet, lihaskuntoutus)
Vanhuspalvelut 65 vuotta täyttäneille – palvelut ja aktiviteetit
- Terveys- ja vanhuspalvelut
- Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen
- Kuntoutus
- Kotisairaanhoito
- Kouluterveyspalvelut
- Lasten hammashoito
- Lastenhoito (vrt. Neuvolat)
- Fysioterapia
- Alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö
- Kotipalvelut
- Hoitokodit
- Muut palvelut vanhuksille
- Sosiaalipalvelut
- Ennaltaehkäisevät sosiaalipalvelut (preventive social measures)
- Lasten ja nuorten laitoshoito
- Mielenterveys- ja vammaisten laitoshoito
- Päihdepalvelut (päihteiden ja alkoholin väärinkäyttö)
- Vammaisten palvelut
- Sosiaaliset asumispalvelut
- Kriisikeskukset
- Rikosten ennaltaehkäisy
- Taloudellinen tuki
Yleistä kuntien palveluista
- Vanhusten ja vammaisten hoito, psykiatrinen hoito, sosiaalipsykiatria, lasten sijoitus, erityiskoulutus
- Työllisyyden edistäminen (yritykset ja työttömät kansalaiset)
- Pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttaminen: pakolliset ohjelmat, joissa keskitytään kulttuuriin, kieleen ja työmarkkinoille pääsyyn
- Teollisuuden ja talouden kehitys sekä strategisella että operatiivisella tasolla, jolla pyritään edistämään kasvua
TEKSTI: HANNELE HÄKKINEN
Erityisasiantuntija, Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalvelujen tiimi