Selvitys: Kunnissa tahtoa kehittää sote-palveluita kuntapohjaisessa yhteistyössä
Kuva: Ville Miettinen
Kunnissa on laajaa kiinnostusta kehittää sote-palveluita kuntapohjaisessa yhteistyössä ennen tehtävien siirtymistä hallituksen valmistelemille maakunnille, selviää Kuntaliiton perjantaina julkaistusta selvityksestä.
Marraskuussa toteutetun Kuntapulssi-selvityksen mukaan kuntien merkittävimpinä yhteisinä tavoitteina ovat kustannusten kasvun hillintä, ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen, nopeampi hoitoonpääsy ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Kuntia motivoi myös se, että tiiviimmällä yhteistyöllä palvelut pysyisivät omassa kunnassa. Yli kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että järjestämis- tai tuottamisvastuun vapaaehtoinen alueellinen kokoaminen on ajankohtaista lähivuosina.
Vaikka yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti, nousee selvityksessä esiin myös yleisesti tunnistettuja haasteita, kuten kansallisen sote-tilanteen epäselvyys sekä kuntien erittäin tiukka taloustilanne.
Kuntien tahtotilassa on myös alueiden välisiä eroja, joita eivät selitä pelkästään sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen lähtötilanteen rakenteelliset erot. Esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tahtotilan koetaan olevan varsin yhtenäinen, vaikka lähtötilanteessa itsenäisten järjestäjien lukumäärä on suuri. Kaikista vastaajista yli puolet pitää kuntien yhteistä tahtotilaa merkittävänä tai erittäin merkittävänä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kuntaliitto käsittelee selvityksen tuloksia eri kuntaverkostojen kanssa alkuvuodesta, sekä tulee julkaisemaan tarkempia analyysejä tilanteesta myös kansallisesti, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.
Selvitystä varten FCG haastatteli marras-joulukuussa 41 kunnan ja sote-kuntayhtymän johdon edustajaa. Haastatteluiden rinnalla toteutettiin verkkokysely, johon saatiin vastauksia yhteensä 159 Manner-Suomen kunnasta.
Sote kuntayhtymät eivät ole säästäneet kuntien Sote menoja yhtään, päinvastoin ovat lisänneet useilla miljoonilla kuluja ja palveluita on riisuttu vahvasti.
Eli säästää piti, mutta niin ei käynytkään.
Kunnissa pitää olla parusterveydenhoito yhden luukun periaatteella saatavissa ja läheltä. Erikoissairaanhoito se vasta kallista onkin, jos niitä yhdistellään vielä kuntayhtymiin.
Minua pelottaa maakunnat, joihin edustajat valitaan vaaleilla? Kuinka käy äänen kuuluminen suurissa organisaatioissa kun Kuntayhtymissäkin se häviää kuulemattomuuden alttarille. Ja jos henkilövalinnat maakuntiin tehdään ”poliitikoista” mikä on osaamisen taso jos ei ole Sote-alasta tietoakaan? Ratkaisujen taso?