Ensi vuoden kuntavaalien valmistelut alkavat olla hyvässä vauhdissa. Monilla paikkakunnilla kysellään ehdokkaita kuumeisesti. Nuorten houkuttelu luottamustehtäviin on ollut ongelma aina oikealta vasemmalle ja vaivannee tälläkin kertaa. Entistä suuremmaksi uhaksi ehdokkaiden saamiselle voi muodostua vihapuhe, jota yhä useampi päätöksentekijä joutuu kohtaamaan.

Viime vuosina erilaiset rajojen ulkopuolelta tulevat vaikutuspyrkimykset ovat saaneet kosolti huomiota. Hybridiuhkia on tunnistettu muun muassa trollien ja valeuutisten muodossa. Arkisemman ja vakavamman uhan paikalliselle demokratialle saatamme kuitenkin aiheuttaa ihan itse täällä rajojen sisäpuolella. Kuten monella taholla on todettu, kielenkäyttö on koventunut ja vihapuhe yleistynyt etenkin sosiaalisessa mediassa. Ja kun vihapuheeseen sekoittuu edellä mainittu trollaus sekä valemedioiden hyödyntäminen, meno voi olla rajua.

          *                    *                    *

Lokakuussa julkaistiin Viha vallassa – Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon -tutkimus, jonka mukaan jo vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Joka neljäs päättäjä kertoi pelkän vihapuheen uhan vähentäneen halua osallistua julkiseen keskusteluun. Joka kolmas kuntapäättäjä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena.

Toiminta poliittisen ohjauksen alla ja toisaalta kuntalaisten palautteen kohteena on ristiriitoja täynnä. Monella palautteen antajalla saattaa hämärtyä viranhaltijan ja luottamushenkilön toimivaltojen rajat, jolloin kaikki saavat osansa lastista. Kerromme tässä lehdessä kuinka erään paikkakunnan teknisen viraston ovi on pitänyt laittaa lukkoon työpäivän aikana, koska osa työntekijöistä ei enää muuten uskaltanut olla töissä. On myös tapauksia, joissa luottamushenkilön postilaatikosta on löytynyt sitä itseään, perhettä on uhkailtu ja sosiaalinen media tukittu perättömillä juoruilla.

          *                    *                    *

Missä menee ankaran kritiikin, vihapuheen, kunnianloukkauksen ja maalittamisen raja? On sanottu, että esimerkiksi kuntajohtajan työhön kuuluu automaattisesti tietty määrä ankaraakin kritiikkiä, jota täytyy vain kestää. Olemme kuitenkin erilaisia tuntevia ihmisiä ja harmaata aluetta riittää. Jos haluamme jatkossakin päteviä ja motivoituneita päättäjiä hoitamaan yhteisiä asioita, rajat on pakko vetää tiukalle ja pelisäännöt selväksi. Keinoja ovat vaikkapa keskustelujen tiukka moderointi, lainsäädäntö ja julkiset näkyvät kannanotot vihapuhetta vastaan. Presidentti näytti mallia uudenvuodenpuheellaan. Mutta se ei vielä riitä. Tarvitaan riittävästi toistoa, että vihapuheesta ei lipsahda uusi normaali.

Vihapuhetta harrastaa pieni ja kohtuuttoman äänekäs porukka. Viranhaltijoiden lisäksi luottamushenkilöiden suuri enemmistö muodostuu tavallisista ihmisistä, jotka käyttävät huomattavan paljon omaa aikaansa yhteisiin asioihin, vapaaehtoisesti. Näitä puurtajia me tarvitsemme kipeästi joka puolella Suomea. Eri-ikäisiä, eri tavalla ajattelevia ja eri taustoista tulevia yhteistyöhaluisia ihmisiä.

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 1/2020 pääkirjoitus

Vihapuhetta käsitellään myös Kuntalehden podcastissa, jonka vieraana on politiikan tutkija Johanna Vuorelma. Kuuntele podcast klikkaamalla alla olevaa kuvaketta:

Avainsanat
vaalit vihapuhe

Luitko jo?