Tuore väitöstutkimus: ”Vähän liikkuvaa ei tavoiteta jumppatunnilta”
Tutkijan mukaan kaikki liikunta on arvokasta. Vähän liikkuvat kuntalaiset pitäisi vain saada mukaan suunnittelemaan heille sopivia liikuntamuotoja. (Kuva: Ville Miettinen)
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kunnallisten liikuntapalveluiden käyttäjäkohtaisessa kehittämisessä on parantamisen varaa. Kunnallisten liikuntapalvelujen potentiaaliset käyttäjät halutaan mukaan palveluiden suunnitteluun, mutta vähän liikkuvia kuntalaisia ei jumppatunneilta tavoiteta.
Kuinka kunnallisten liikuntapalveluiden käyttäjät sekä potentiaaliset käyttäjät sitten saadaan mukaan palveluiden suunnitteluun? Tätä tarkasteli entisenä olympiauimarina tutuksi tullut liikuntatieteiden maisteri Paula Harmokivi-Saloranta LUT-yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessaan.
Terveyttä on halvempi edistää, kuin sairautta hoitaa. Senpä takia kunnat haluaisivat vähän liikkuvia kuntalaisia mukaan liikuntapalvelujen piiriin, mutta heidän tavoittaminen on haastavaa.
-Julkisten liikuntapalveluiden kehittäminen nousee tarpeesta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Niitä edistämällä vaikutetaan myönteisesti kansantalouteen, Harmokivi-Saloranta toteaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Liikuntapalveluiden marginaalikäyttäjää eli henkilöä, joka ei edes suunnittele liikunnan aloittamista voi olla mahdotonta kohdata kunnan kuulemistilaisuudessa tai jumppatunnin jälkeen. Väitöstyöni aineistonkeruussa vähän liikkuvia tavoitettiin heidän omassa arjessaan esimerkiksi työpaikoilla tai asuinalueiden perhekahviloissa, Paula Harmokivi-Saloranta jatkaa.
Huomaamatta liikkumaan
Välillä liikunnan harrastaminen onnistuu, vaikka kuntalainen itse ei sitä varsinaiseksi liikunnaksi mielläkään. Takavuosina Pokemon Go-peli houkutti ja koukutti monta pelimaailmaan hurahtanutta takaisin ulkoilmaan.
-Eivät he varmaan ajatelleet harrastavansa liikuntaa, vaan kokivat pelaavansa peliä. Sama on tilanne monen muun vähän liikkuvan ryhmän kesken. Sosiaalinen tapaaminen eli kävelylenkki tuttavan kanssa jutellen on liikuntaa, tutkija muistuttaa.
Kuntalaisissa liikkujia riittää joka lähtöön. Talvessa 1 000 kilometriä hiihtävän kuntoilijan liikuntatoiveet ovat perin erilaiset, kuin kahta lasta kotonaan hoitavan yksinhuoltajaäidin, joka ei edes ehdi ajatella salijumppaan lähtöä. Erilaiset liikuntapalvelujen käyttäjät on tunnistettava ja huomioitava käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa sekä liikuntapalveluiden uudistamisessa ja kehittämisessä.
Paljon kehitettävää
Paula Harmokivi-Salorannan mukaan liikuntapalveluiden kohderyhmäkohtaisessa suunnittelussa kunnilla on vielä tekemistä. Vähemmän liikkuvalle esimerkiksi ohjattu metsäkävely tai kokoontuminen kylätalon perhekerhoon voi olla ensimmäinen aidosti houkuttava askel aktiivisempaan elämään.
-Kuntien joukossa on loistaviakin esimerkkejä olemassa. Esimerkiksi Heinola ja Asikkala ovat onnistuneet edistämään eri keinoin tavallisen kuntalaisen liikkumista. Nämä kunnat ovat sitoutuneet poliittisia päättäjiä myöten aktiivisuuden lisäämiseen ja kunnissa halutaan panostaa ennaltaehkäisevään työhön, Harmokivi-Saloranta kehuu.
Käyttäjälähtöisten palveluinnovaatioprosessien hyödyntäminen edellyttää kunnilta uusia, rohkeita työskentelyn tapoja ja palveluiden laajempaa tarkastelua. Harmokivi-Saloranta sanoo, että työ kannattaa, sillä on olemassa liian suuri joukko heitä, joiden arjen aktiivisuus voisi lisääntyä. Jokainen askel eteenpäin on askel parempaan elämään.
Kaikki liikunta arvokasta
Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa terveysliikunnan lehtorina työskentelevä Harmokivi-Saloranta löysi aikanaan oman vaihtoehtonsa altaasta. Entinen olympiatason uimari ja vapaauinnin Suomen mestari haluaa painottaa, että pienikin liikkuminen on hyvästä.
-On yhtä arvokasta lähteä ryhmäliikuntatunnille kuin käydä hetki ulkona kävelemässä kesken työpäivän. Aktiivisuus tuo useille hyvinvointia ja jaksamista, Harmokivi-Saloranta kannustaa.
Paula Harmokivi-Salorannan väitöskirja: Käyttäjät liikuntapalvelujen kehittäjinä -käyttäjälähtöisessä palveluinnovaatioprosessissa käyttäjien tuottama tieto tutkimuksen kohteena (User as the developers of sport services ¬ a study of the knowledge provided by users in a user-driven service innovation) tarkastetaan perjantaina Lahdessa. Väitöskirja kuuluu LUT-yliopiston tuotantotalouden alaan.
Vastaväittelijänä toimii professori Pekka Aula Suomalaisesta Tiedeakatemiasta. Kustoksena toimii professori Vesa Harmaakorpi LUT-yliopistosta. Toisena ohjaajana on toiminut Helinä Melkas LUT-yliopistosta.
