Henkilöstöjohtaja: ”Tämä ei vetele – työntekijät alkoivat pitää väkivaltaa ja uhkailua työhön kuuluvina”
Kuva: Seppo Haavisto
Kunta10-selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen työntekijöistä 71 prosenttia on kokenut uhkailua tai väkivaltaa.
Vantaalla ollaan tosissaan. Kaupunki on puuttunut uhka- ja väkivaltatilanteisiin muun muassa laajalla uhka- ja väkivallanvastaisella kampanjalla #ollaanihmisiksi. Kampanja palkittiin kunniamaininnalla Kunteko -kuntatyön kehittämiskilpailussa Vuoden viestintäteko -sarjassa.
Vantaan henkilöstö- ja konsernijohtaja Kirsi-Marja Lievonen sanoo, että kyse on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, johon onneksi puututaan nyt muuallakin presidentin uudenvuoden puhetta myöten.
Vantaa on mukana Kunta10-selvityksessä, jossa on mukana kuusi suurinta kaupunkia ja viisi pienempää. Siinä huomattiin 2016, että uhka- ja väkivaltatilanteet olivat yleistyneet voimakkaasti. 2018 trendi oli yhä selvempi.
– Silloin tuli tunne, että nyt ei enää riitä käydä asiaa läpi sisäisesti ja kouluttaa omaa henkilökuntaa. Saimme idean kampanjasta, joka vaikuttaisi asiaan laajemmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tarkoitus oli kiinnittää huomiota yleistyneeseen huonoon käytökseen ja muistuttaa, emmekö voisi elää ihmisiksi: kohdella muita kuten itseämme haluttaisiin kohdeltavan.
Vantaa ajatteli olevansa edelläkävijä ollaan ihmisiksi -sloganillaan, mutta Kaupan liitto ja TEM olivat keksineet omassa kampanjassaan saman. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä kaikki ajoivat samaa asiaa.
Työturvallisuusilmoitukset matalalla kynnysellä
Kampanjan aikana Vantaalla tunnistettiin yhä järjestelmällisemmin työturvallisuusriskejä ja työturvallisuutta kehitettiin edelleen.
Työolojen haittojen ja vaarojen arvioinnissa työyksiköt arvioivat myös uhka- ja väkivaltatilanteiden riskiä sekä kehittivät toimia niiden vähentämiseksi.
Vantaalla myös uuden työntekijän perehdytyksessä käsitellään uhka- ja väkivaltariskejä sekä yhdessä sovittuja toimintatapoja.
Työturvallisuusilmoitusten tekemisen kynnystä on pyritty madaltamaan muun muassa mobiilin avulla.
Kampanjaviestintä näkyi bussien kyljissä asti.
Lainsäädäntöä kehitettävä
Lievonen sanoo, että näkyvän kampanjan riskinä olisi voinut olla Vantaan leimaantuminen uhka- ja väkivaltateoissa. Mutta kyse on liiankin yleisestä ilmiöstä, ja esimerkiksi Kunta10-selvityksen mukaan kaupunki on siinä suhteessa keskikastia.
Selvityksessä kaikkien mukana olevien kaupunkien lukemat ovat hurjia: lähihoitajista 79 prosenttia on kokenut uhkaa tai väkivaltaa, ensihoitajilla luku on 88, opettajilla 66 ja varhaiskasvatuksen työntekijöillä 71.
Työntekijöille on tullut tunne, että uhkailu ja väkivalta alkavat kuulua osaksi työtä. Lievosen mukaan näin ei missään tapauksessa saa olla. Vantaalla on nollatoleranssi. Jos asiakas käy asiattomaksi, vuoropuhelu keskeytetään ja häntä pyydetään palaamaan asiaan rauhoittumisen jälkeen.
Sama koskee sosiaalisen median maalittamista: sitä ei sallita. Lievonen toivoo, että lainsäädäntöä kehitettäisiin vastaamaan nykyistä paremmin maalittamisen ongelmiin. Lisäksi hän toivoo, että rikosprosessin voisi aloittaa työnantaja ja että rikos olisi yleisen syytteen alainen.
– On kurjaa, että rankka prosessi jää yksittäisen työntekijän harteille.
Lievonen on hyvillään, että Vantaa on ollut rohkea ja lähtenyt näyttävästi parantamaan tilannetta.
Kuuluuko tuohon opettajien prosenttiin myös koulun muu hlökunta esim. koulunkäynninohjaajat?
Niin… Helsinki vain kailottaa kuinka hoitajat kohtelevat potilaita kaltoin vaikka nyky moodi on kyllä toisinpäin, eikä niin vähääkään.