Kuntien digikannustinrahan jakamiselle kritiikkiä – miljoonia vaaditaan palautettaviksi valtionosuuksiin
Kuva: Pixabay
Valtionosuuksista joillekin kunnille myönnettäviin digiavustuksiin siirretty rahasumma näyttäytyy kuntanäkökulmasta valtionosuuksien leikkauksena, sanoo Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö.
Valtion päätös leikata kunnilta viime vuoden valtionosuuksista 30 miljoonaa euroa ja siirtää summa valtion budjettiin digikannustinrahaksi herättää arvostelua kuntakentällä.
Päätöstä perusteltiin sillä, että avustuksilla halutaan edistää kuntien digitalisaatiota ja saada kustannussäästöjä aikaiseksi.
Kyseessä on valtionavustus, jota kunnat voivat hakea digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin. Hankkeiden tulee valtiovarainministeriön mukaan olla ”kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia”. Valtio voi myöntää avustuksia 85 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Kiinnostus digikannustinrahaa kohtaan on ollut suurta. Marraskuussa VM myönsi avustuksia 41 hankkeelle. Hakemuksia tuli 184. Joulukuussa toisella hakukierroksella hakemuksia tuli 52.
Järjestelmän arvostelijoiden mielestä digikannustinraha on johtanut siihen, että kaikkien kuntien kannattaa hakea rahoitusta, koska valtio maksaa suurimman osan kustannuksista. Kuitenkin digikannustinhaussa on tiettyjä reunaehtoja, joihin rahoitusta ei voi hakea.
”Hyödyttää lähinnä konsultteja”
Yksi tilanteeseen turhautuneista kunnista on Porvoon kaupunki, joka jätti marraskuussa oikaisuvaatimuksen VM:n päätökseen digikannustinrahan jakamisesta. Tammikuussa kaupunki sai valtiovarainministeriöltä hylkäävän päätöksen.
Porvoo ei saanut hakemaansa reilun 600 000 euron avustusta, jonka se olisi rahoittanut hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa alusta kaupungin taloushallinnon automatisoinnin ja sitä tukevan tiedonhallinnan tueksi.
Porvoon mukaan VM:n rahoituspäätöksessä haettavia kohteita on rajattu tavalla, jota ei tuotu hakemusvaiheessa esille. Päätöksen mukaan rakennetun ympäristön digitalisaatioon ei myönnetty haussa avustusta, Porvoon mukaan tämä olisi pitänyt kertoa hakuvaiheessa.
– Valtionavustuslain 9 § 2 mom edellyttää avustuksen myöntämisedellytysten ja ehtojen ilmaisemista osana valtionavustuksen hakumahdollisuudesta tiedottamista, Porvoon oikaisuvaatimuksessa sanotaan.
Asiakirjassa myös ihmetellään järjestelmää yleisemmin. Kun 30 miljoonan euron määräraha on irrotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista, käytännössä kaikki kunnat hakevat ministeriöltä avustuksena rahaa, joka on leikattu niiden olemassa olevasta rahoituksesta.
Porvoon kaupunginjohtajan Jukka-Pekka Ujulan ja rahoitusjohtaja Henrik Rainion allekirjoittamassa oikaisuvaatimuksessa kritisoidaan järjestelmää kustannustehottomaksi.
Kunnilta kuluu resursseja hakemuksen tekemiseen ja, jos avustusta myönnetään, vaadittuun avustuksen käytön tarkkaan raportointiin. Ministeriössä puolestaan käytetään paljon työtunteja satojen hakemusten käsittelyyn.
– Meidän näkökulmasta näyttää siltä, että VM jakaa kunnilta leikattua rahaa epäoikeudenmukaisesti ja osin mielivaltaisin perustein. Osa saa rahaa ja toiset eivät, vaikka yhtä lailla kehittäisivät asiakaslähtöistä toimintaa ja uudistaisivat toimintatapojaan, toteaa Rainio.
– Todennäköisesti Porvoo on valittamassa asiasta hallinto-oikeuteen. Nykyisen kaltainen rahoitusjärjestelmä hyödyttää lähinnä talouden- ja ICT-alan konsultteja, jotka ovat aktiivisesti olleet yhteyksissä kuntiin, ja tarjonneet osallistumista mitä erilaisempiin hankkeisiin
Henrik Rainio muistuttaa Kuntalehdelle, että koska raha on ns. ilmaista, sitä saatetaan käyttää myös ”turhiin” hankkeisiin samalla, kun kunnan oma ICT-kehitys polkee paikallaan.
– Käytännössä kunnat pistetään anomaan osuutta rahasta, joka kuuluisi niille valtionosuutena ja tämä vie resursseja paitsi kunnissa myös ministeriössä, joka joutuu käyttämään aikaa ja voimavaroja hakemusten käsittelyyn, Rainio sanoo.
– Valtion pitäisi lopettaa hanke välittömästi ja siirtää tälle vuodelle varatut 40 miljoonaa euroa takaisin kuntien yleiskatteellisiin valtionosuuksiin.
Valtionosuuksista irrottaminen on polittiinen päätös
Hankkeet, joihin avustusta myönnettiin marraskuussa, pitää toteuttaa marraskuun 2021 loppuun mennessä ja ovat vasta alkamassa. Digikannustinrahalla saaduista tuloksista ei siis ole tietoa vähään aikaan.
Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas valtiovarainministeriön Kunta- ja aluehallinto-ostastolta ei jaa Henrik Rainion huolta, että kannustinrahalla toteutettaisiin ”turhia” hankkeita.
– Luottaisin kuntien arviointikykyyn. Hankkeissa tarvitaan kuntien oma rahoitusosuus ja vaaditaan osallistumista yhteistyöhön ja tietojen jatkamista.
Ajatuksena on, että kokemukset hankkeista leviäisivät ja hyödyttäisivät muissakin kunnissa. Lisäksi kannustetaan toteuttamaan kuntien yhteisiä hankkeita.
– Tässä edellytetään myös verkostoyhteistyöhön osallistumista. Sitäkin kautta pyritään saamaan vaikuttavuutta.
Haut hankeavustuksia varten työllistävät ministeriötä, mutta senkin Välikangas uskoo tasaantuvan.
– En pidä työmäärää mitenkään kohtuuttomana.
Digikannustinrahan irrottaminen valtionosuuksista on poliittinen päätös, eikä Välikangas virkahenkilönä halua arvioida, onko se väärin vai oikein.
– Olisi tietysti aina hyvä, jos rahaa olisi enemmän, mutta kun ei ole rahaa mistä voisi aina ottaa lisää hyvinkään tarkoituksiin, ja kun tämä raha kohdistuu nimenomaan kunnille ja kunnat saa sen takaisin, sillä tavalla tämä palautuu täsysmääräisesti kunnille, on katsottu että on ihan perusteltua irrottaa se kuntien valtionosuusjärjestelmästä.
Tämän vuoden digikannustinraha on 40 miljoonaa euroa, sekin siis irrotettu kuntien valtionosuuksista.
Ensi vuoden summa selvinnee kevään riihessä.
”Näyttäytyy valtionosuusleikkauksena”
Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö pitää sinänsä mainiona ideaa, että kuntia kannustetaan palvelujen kehittämiseen. Kaikki jakavat huolen siitä, miten kasvavaan palvelutarpeeseen voidaan vastata, hän muistuttaa.
Sen sijaan sitä, että peruspalveluihin tarkoitettua rahoitusta siirretään ja kunnat voivat hakea sitä digitalisaation edistämiseen, Männikkö kuvailee ”käsittämättömäksi”.
– Meidän silmissä tämä näyttäytyy valtionosuusleikkauksena.
Männikkö pitää myös kyseenalaisena sitä, miten digikannustinjärjestelmästä viestitään.
– Todetaan, että kunnille annetaan lisää 30 miljoonaa tai 40 miljoonaa haettavaksi digitalisaation edistämiseksi. Kovin hankala sitä on tulkita lisärahaksi, kun se leikkaa peruspalveluihin tarkoitettua rahoitusta.
– Faktisesti kyse siitä, että tämä on yksi tapa jälleen vetäytyä peruspalvelujen rahoitusvastuusta. Viime vuonna 30 miljoonaa ja tänä vuonna 40 miljoonaa valtio on siirtänyt peruspalvelujen rahoitusta kuntien vastattavaksi, piste.
Myös Männikkö on sitä mieltä, että digikannustimiin valtionosuuspotista irrotetut rahat pitäisi palauttaa valtionosuuksiin, siis kaikkien kuntien hyödynnettäväksi.
– On erikoista, kuinka helposti ja huolettomasti voidaan ihan toisiin tarkoituksiin määriteltyä rahoitusta yhtäkkiä leikata. Kunnilla ei ole taas ollut sanansijaa tämän toteuttamisessa. Jos tällaisia tehdään, pitäisi osoittaa rahoitus muualta kuin leikkaamalla lainsäädännön meille tehtäväksi antamasta peruspalvelujen rahoittamisesta.
Tekstissä on kirjoitusvirheitä, joiden syynä on mahdollisesti lievä luki-häiriö. Tekstissä on huonosti muotoiltuja ja ajatukseltaan epäselviä virkkeitä.
Nettitekstejä on julkaisun jälkeen helppo korjata verrattuna paperille painettuihin teksteihin. Harvoin niin kuitenkaan tehdään.