Väitös: Hyvä viimeinen työharjoittelu tukee sairaanhoitajan työssä jaksamista
Tuoreen väitöksen mukaan kiinnittämällä enemmän huomiota viimeisen harjoittelun toteutukseen voidaan edesauttaa vastavalmistuneiden sairaanhoitajien pysymistä terveydenhuollon organisaatioissa ja sairaanhoitajan ammatissa. (Kuva: Pekka Moliis)
Hyvä kokemus työelämään siirtymistä edeltävässä, opintoihin kuuluvassa, harjoittelussa tukee sairaanhoitajan työssä jaksamista, käy ilmi TtM Anu-Marja Kaihlasen väitöstyössä.
Kaihlasen Turun yliopistossa esitettävä väitöstutkimus From a nursing student to a registered nurse – Final clinical practicum facilitating the transition tarkasteli sairaanhoitajakoulutuksen viimeistä ohjattua harjoittelujaksoa ja sen merkitystä siirryttäessä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin.
Väitöksen perusteella voidaan päätellä, että sairaanhoitajakoulutuksen viimeiseen harjoittelujaksoon kannattaa panostaa, sillä hyvä harjoittelukokemus voi helpottaa opiskelijan siirtymistä sairaanhoitajan rooliin ja edesauttaa työssä jatkamista työuran alkuvuosina.
Monelle vastavalmistuneelle sairaanhoitajalle haastava ja työn vaatimusten korkeat, sillä vastuu ja velvollisuudet voivat poiketa merkittävästi siitä, mihin opintojen aikana on tottunut.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Etenkin viimeisen harjoittelujakson juuri ennen valmistumista tiedetään olevan tärkeä, sillä se on opiskelijan viimeinen mahdollisuus kerätä tarvittavaa osaamista ja varmuutta siirtyä sairaanhoitajan rooliin ja työelämään, Anu-Marja Kaihlanen sanoo tiedotteessa.
Kaihlanen pyrki väitöstutkimuksessaan tunnistamaan ne tekijät, jotka sairaanhoitajakoulutuksen viimeisessä harjoittelussa voisivat edistää opiskelijan siirtymistä sairaanhoitajan rooliin.
Näitä tekijöitä olivat mm. opiskelijan mahdollisuudet valmistautua sairaanhoitajan työn kokonaisvaatimuksiin, työyhteisön jäsenenä oleminen, harjoittelun suunnitelmallisuus, opettajan osallistuminen sekä ohjauksen laatu.
Työelämään siirtymistä edistävien tekijöiden löytämisen pohjalta laadittiin mittari, joka mittaa kyseisten tekijöiden toteutumista opintojen viimeisessä työharjoittelussa.
Kaihlanen testasi, oliko siirtymää edistävien tekijöiden toteutuminen viimeisessä harjoittelussa yhteydessä vastavalmistuneiden sairaanhoitajien siirtymäkokemukseen tai heidän aikeisiinsa lähteä nykyisestä työpaikasta tai ammatista.
– Tulokset osoittivat, että mitä paremmaksi sairaanhoitaja arvioi viimeisen harjoittelunsa, sitä helpommaksi hän koki siirtymänsä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin. Lisäksi ne sairaanhoitajat, jotka arvioivat harjoittelunsa paremmaksi kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, vähemmän uniongelmia, roolikonflikteja sekä työpaikasta ja ammatista lähtemisaikeita ensimmäisten työvuosiensa aikana, Anu-Marja Kaihlanen sanoo.
Kaihlasen väitös tarkastetaan Turun yliopistossa 14.2.
