70-luvulla Eero Raittinen lauloi suositun toivekonserttiohjelman teemalaulua Toivotaan, toivotaan. Valitettavasti jälleen kerran kunnat ovat jäämässä toivelaulunsa kanssa studion ulkopuolelle, emme pääse edes taustakuoroon.

Koronaviruksen aiheuttamat seuraamukset ovat moninaiset niin yksilön kuin kuntien talouksienkin kannalta. Jo ennen koronaa, kuntien tilinpäätökset 2019 näyttivät poikkeuksellista alijäämää ja todistimme kokonaisuudessaan vuosituhannen heikointa tilannetta. Menemättä tarkemmin jo taaksejääneeseen yleiseen nousukauteen ja kuntien valtionosuuksien indeksijäädytyksiin ym, on todettava, että kuntasektori on unohdettu roikkumaan vuorojonoon toivelappustensa kanssa.

On ymmärrettävää ja erittäin vastuullista hallitukselta osoittaa huomionsa ensimmäisenä yrityskentän suuntaan. 15 miljardin euron tukipaketti elinkeinoelämän osalta on päätetty (20.3.) Se on konkreettinen ja tärkeä päätös työpaikkojen säilyttämiseen tähtäävä toimi ja sillä on luonnollisesti vaikutuksensa myös kuntien tulevaisuuteen.

Tiistaina 23.3. asetuin kuuntelemaan hallituksen tiedotustilaisuutta sillä olettamalla, että sama vastuullinen linja jatkuisi. Mutta kuinka sitten kävikään? En ollut uskoa tilannetta todeksi. Viestin ydin: Pärjäilkää!

Viesti tuntui epätodelliselta. Varsinkin, kun hallitus oli vedonnut kuntiin olla lähtemättä lomautuksiin (20.3. KL: Hallitus pyysi kuntia olemaan lomauttamatta – konkretiaa kuntatalouden tukemiseen tulossa ”lähiaikoina”). Tosiasiassa tilanne on kuitenkin karu. Ne kunnat, kuten Lempäälä, joiden tulonmuodostus on vahvasti verotuloriippuvainen ja valtionosuudet pienemmässä osassa, tulevat sukeltamaan todella syviin vesiin.

Arviomme talousvaikutuksista Tampereen seudun kunnissa on kautta linjan samankaltaiset eli noin kahden ansiotuloveroprosentin luokkaa. Näin suurta vajetta ei paikata puheissa olleilla lupauksilla yhteisöveron jako-osuuden nostosta. Sen vaikutus on kompensaationa vähäinen. Yhteisöverojen tuotot laskevat takuuvarmasti, eivätkä ne myöskään ole aiemmin olleet merkitykseltään ratkaisevia kokonaistalouden näkökulmasta. Tarvitsemme huomattavasti järeämmän tukiratkaisun ja tosiasiallisen päätöksen siitä summasta, jolla valtio tukee kuntia tässä vaikeassa tilanteessa.

Epidemian etulinjassa työskentelevät tällä hetkellä juuri kuntien työntekijät. Näiden ammattiryhmien työ ansaitsee arvostusta ja kunnioitusta. Erityisesti haluan kiinnittää julkisen huomion terveydenhuollon henkilöstön lisäksi niihin ryhmiin, jotka tekevät tärkeää lähityötä ilman suojavarustusta. Koko organisaatiomme työskentelee nyt kovassa paineessa, eikä vähiten esimiehemme, jotka ovat käytännössä organisoineet toiminnan uudelleen yhdessä hujauksessa.

Kuntasektori ansaitsee tiedon ja päätöksen tukipaketin koosta. Ilman valtion pikaista päätöstä, olemme pakotettuja käynnistämään yhteistoimintamenettelyt, jotka itsessään kestävät vähintään puolitoista kuukautta. Tämä on silkkaa realismia. Toivottavasti laulun yhteinen ja toisenlainen maailmamme ei jää pelkäksi unelmaksi ja tyhjiksi sanoiksi.

Heidi Rämö

Lempäälän kunnanjohtaja

Avainsanat
koronavirus kuntatalous

Luitko jo?