Hallitus tiukensi matkustusrajoituksia – kelpaa pohjoisen rajakunnille
Hallituksen tiistaiaamuna julkistamat uudet liikkumisen vähentämiseen tähtäävät linjaukset Ruotsin ja Norjan vastaisella rajalla otettiin tyytyväisenä vastaan pohjoisessa. Hallituksen linjauksen mukaisesti jatkossa sallitaan vain huoltovarmuuden kannalta välttämättömin työmatkaliikenne.
Suomen vastaisella maarajalla Ruotsin ja Norjan puolella työssä käyvien suomalaisten tulee olla karanteenia vastaavissa olosuhteissa heidän ollessaan Suomen alueella. Ruotsista tai Norjasta Suomeen töihin tulevien työntekijöiden puolestaan tulee noudattaa ohjeistusta tartuntariskin vähentämisestä ja olla karanteenia vastaavissa olosuhteissa mahdollisuuksien mukaan niin Suomessa kuin kotona ollessaan.
-Aika lailla meidän Lapin kuntien toiveiden mukaisia hallituksen päätökset olivat. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen henkilöstö saa yhä edelleen kulkea rajan yli töihin. Odotimme tätä päätöstä jo viikko sitten, mutta nämä asiat eivät ole mitään yksinkertaisia, Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen pohtii.
Viime viikolla Lapin liitto yhdessä alueen kuntien kanssa vetosi valtioneuvostoon, että raja suljettaisiin entistä tiukemmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tiukempikin linja olisi kelvannut
Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo on samoilla linjoilla Tornion Nousiaisen kanssa. Tosin ylempänä Tornionjoki-varressa olisi kaivattu hallitukselta vieläkin tiukempaa linjausta.
-Ilman muuta rajoituksia oli syytä kiristää. Itse asiassa ne olisivat voineet olla vieläkin tiukemmat. Nyt siinä jää vähän tulkinnanvaraa sen suhteen, mitä ovat kriittiset työtehtävät, Ylitalo pohtii.
-Rajan totaalisululla ei ehkä niin suurta vaikutusta meille Suomessa olisi ollut, mutta Ruotsin puolellahan se olisi ollut kova paikka, Eero Ylitalo jatkaa.
Länsirajalla ihmiset ovat tottuneet avoimeen rajaan. Mutta kylmä tosiasia on, että koronavirus ei pysähdy valtakunnan rajalle. Se on tiedossa myös Pellossa.
-Meillekin tuli lähes perhepiiriin yksi koronatartunta, jossa virus oli saatu Ruotsin puolelta Pajalasta. Kyllä tämä tilanne pitää tosissaan ottaa, Eero Ylitalo korostaa.
Satoja käy töissä Ruotsissa
Suomalainen työvoima on merkittävä osa Norrbottenin alueen terveydenhuoltoa. Juuri sote- ja pelastustoimen henkilöstön liikkuminen rajan yli koetaan tärkeäksi molemmin puolin rajaa.
-Lapin alueelta kulkee noin 300 henkilöä töissä Ruotsin terveydenhuollossa. Tästä Kemi-Tornio-alueelta Ruotsissa työssä käyviä on noin sata. He käyvät Kalixissa, Luulajassa ja nyt kuuluu Piteåssakin olevan jo tarvetta suomalaisille. Haaparannan neljästä ambulanssista taitaa kolmessa olla suomalainen miehistö, Nousiainen kuvailee suomalaisten työssäkäyntiä Norrbottenin alueella.
Kun vuosikymmenet valtakunnanrajaa on pyritty ”häivyttämään” kaupunkien väliltä, niin uusi tilanne on ollut melkoinen haaste kaupungeille rajan molemmin puolin.
-25 vuotta on tällä alueella rakennettu kaupunkeja yhteen. Nyt sitten tässä tilanteessa valittiin naapurimaissa täysin erilainen toimintastrategia. Kyllä tässä on pitänyt pohtia, miten asioita pystytään hoitamaan ja viemään eteenpäin, Nousiainen toteaa.
Rajaliikenne vilkasta
Kun kaikki on kunnossa, niin kuukausitasolla Tornion ja Haaparannan välillä valtakunnanrajan ylittää pitkästi yli 200 000 ajoneuvoa kuukaudessa molempiin suuntiin. Nyt liikennemäärät ovat pudonneet roimasti ja kaupunginjohtaja uskoo hallituksen uusien linjausten myötä määrän pienenevän entisestään.
-Normaalisti rajan ylittää 40 000 ihmistä vuorokaudessa. Nyt se on ollut alle 2 000 ja uskon sen siitä yhä edelleen puolittuvan. Se tässä tietenkin huolettaa, kuinka käytännössä Ruotsissa työssä käyvät pystyvät olemaan kotonaan karanteeninomaisissa olosuhteissa, Timo Nousiainen pohtii.
Suomi pitää välttämättömänä, että Ruotsi ohjeistaa terveydenhoitohenkilöstöä parempaan suojautumiseen ja lisää näiden henkilöryhmien testausta. Erittäin tärkeä seikka Lapin kannalta on myös se, että Norrbottenin läänin sairaanhoitokapasiteettia (mukaan lukien tehohoitokapasiteetti) voidaan tarjota suomalaisten potilaiden hoitamiseen.
Uusien matkustuslinjausten yhteydessä hallitus velvoitti sosiaali- ja terveysministeriön huolehtimaan siitä, että Ahvenanmaan sairaalan toiminta turvataan yhteistyössä Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa. Tarvittavat lääkärit järjestetään manner-Suomesta Ahvenanmaalle ja saapuvan henkilöstön riittävä ruotsin kielen taito varmistetaan. Turussa toimiva FinnHEMS:n helikopteri palvelee myös Ahvenanmaata.
EDIT 7.4.2020: Lisätty Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalon kommentit.
Uusista rajoituksista valtioneuvoston sivuilla
On aikaa ihmetellä. Niin, Tornion ja Haaparannan rajan sulkemisen jatkamista pääsiäisen jälkeen kuukaudella. Nostiko pelko päätään ruotsalaisten toimista, ettei siellä tehdä mitään, ja että saamme valtavat tartunnat? Ymmärrän, että ulkomaanmatkailua pitää rajoittaa tässä Korona-tilanteessa ja lentokentät ovat kiinni, mutta pitääkö kaikki rajat olla kiinni.
Tornio ja Haaparanta on yksi EuroCity-kaupunki ja yhteistyötä on paljon keskenään. Ihmisillä on perheitä molemmin puolin rajaa ja myös kesämökkejä sekä muita kiinteistöjä. Kaksikielinen koulu sijaitsee Haaparannalla. Suomensukuista kansaa asuu 85 % Haaparannalla.
Nyt rajatyöntekijät ovat voineet käydä työssä molemmin puolin sulun aikanakin. Lukumäärä on iso. Jos oikein ymmärrän, Länsi-Pohjan Korona-virustartunnat eivät ole tulleet kuin yksittäisenä tapauksena Ruotsin puolelta. Haaparannalla on samat sulut kaupoissa, ravintoloissa kuin meillä Suomen puolellakin.
Nyt minua mietityttää, kun Uusimaa avattiin ja valtava väestömäärä pääsi liikkumaan kesämökeille ja myös tunturiin omille mökeille, niin vertaavuus virustartunnan laajenemiselle on paljon isompi Suomessa Uusimaan kautta kuin mitä, jos Tornio-Haaparanta raja avattaisiin paikallisille, jotta voivat samalla tavalla huolehtia omaisuudestaan ja lapsistaan kuin uusmaalaiset.
Minusta näyttää siltä, että nyt tätä asiaa katsotaan liian yksiviivaisesti, ehkä etelä on unohtanut meidät. Olen kuunnellut hiljaista viestintää, että pinna alkaa tässä kiristyä ja että etelä ei ymmärrä meitä ja raja-asumista.
Mistä tämä Ruotsin pelko tuli, että raja piti panna kiinni. Eikö muilla rajoituksilla olisi asiaa voinut hoitaa. Toisinaan minua hävettää suomalaisena, että me hoidamme hyvin asiat, mutta Ruotsi ei. Ruotsi on meidän toinen kotimaamme ja siellä hoidetaan asiaa myös. Uutisointi keskittyy nyt ainoastaan ns. laumasuojaan. Paikallisesti asioita hoidetaan samalla tavalla kuin Suomessa. Ei kannata unohtaa sitäkään, että Ruotsi on luvannut antaa apua tehopaikoissa, jos tarvitaan. Onko Suomi tehnyt niin? Sodan aikanakaan ei pidetty rajaa kiinni Tornio-Haaparannalla (tämän kuulin, en ole tarkastanut netistä vielä). Ruotsi antoi apua suomalaisille suuren laman aikana ottaen heidät töihin. Kyllä tämä hävettää jo. Emmehän tiedä, miten tämä loppujen lopuksi menee, mutta Ruotsin pelko on paniikkia. Kuinka monta tartuntaa Suomen puolelta on mennyt Ruotsin puolelle??
Itsellä jäi rakas ulkomaalainen ystävä Haaparannalle ja ei ole päässyt luokseni. On ollut ’karanteenissa’ terveenä suljetussa motellissa ja rahallisesti se on kallista (sulun aikana kustannukset menevät 2000–3000 euroon). Ja jos jatkuu, tappiota tulee paljon. On muitakin samassa jamassa.
Ehdotan, että Tornio-Haaparanta raja avataan osittain. Näränperä, Krannikatu ja Victoria-torilta vievä katu avataan paikallisille. Autoliikenne ohjataan virallisen tullin kautta. Tulli tekisi tarkastuksia tiuhempaan tahtiin kuin mitä normaalisti tekevät. Muita katuja on normaali aikoinakin poliisien ja rajavalvonnan taholta pistokokein valvottu.
Päätökset ovat vaikeita, tiedän sen. Tätä asiaa olen ajatellut Uusimaan avautumisen jälkeen, ja en ole päässyt muuhun johtopäätökseen, että vaikka on poikkeustila, voitaisiin Tornio-Haaparanta raja avata. En ole yksin tässä mielipiteessä. Rajoituksia pitää pystyä poistamaan. Onko kenelläkään vahvuutta tähän ja poliittiseen päätökseen? Me tulemme maksamaan kalliin hinnan jälkikäteen, jos emme saa yhteiskuntaa pyörimään asteittain. Vai laitetaanko Uusimaa kahtia ja toiselle puolelle ei saa mennä hoitamaan asioita?? Uskalletaanko raja avata 13.5. jälkeen vai panikoidaanko vielä? Meidän tarpeemme ovat samat kuin uusmaalaisten! Avatkaa raja, senhän voi sulkea, mikäli tarpeen.
Lisätään testauksia rajalle, kuten muissa maissakin on tehty. Tämä omavaraisuus on kyllä kauhea asia, sitä emme ole. Tämä globalisaatio on vienyt meiltä pois omavaraisuuden ja nyt se tuli näkyviin. Emme tuota edes näyteputkia itse! Eikä hengityssuojia! Muistan ajan, jolloin hoitotarviketuotantoa oli paljon maassamme. Se kaikki vietiin halvempiin maihin eikä huolehdittu omasta tuotannosta. Toivottavasti tämä omatuotanto palaa Suomeen ja yrityksille annetaan toimintamahdollisuudet Suomessa ajatellen kaikkia pakollisia kustannuksia, jotta työvoimaa voisi palkata, ja suomalaisia ensin, jotta emme pidä heitä työttömyyskortistossa. Kyllä jollakin tavalla huvittaa nyt, että Unkarista pitää lennättää työvoimaa Suomeen.
Nyt näyttää siltä, että osa terveysviranomaisista uskaltaa jo esittää mielipiteitä, että yhteiskuntaa tulee avata. Rinnalle muita keinoja estää viruksen leviäminen. Se leviää kuitenkin, nyt erittäin hitaasti ja ihmisten mielet alkaa järkkyä, niidenkin, joilla ei ole aikaisemmin ollut ongelmia mielenterveyden kanssa.