Uusimaa arvostelee vanhan maailmanjärjestyksen koronakompensaatiota – Kuntaliitto muistuttaa, ettei kompensaation jakoperusteista ole vielä sovittu

Uudenmaan kuntajohtajat ja maakuntajohtaja kritisoivat valtion kompensaatiota kuluihin, joita kunnille aiheutuu koronatilanteesta. Hallituksen tukikokonaisuus ei kohtele heidän mielestään Uuttamaata oikein.

– Jos tuki jaetaan käyttäen vanhan maailmanjärjestyksen mukaisia valtionosuuskriteerejä, suurin osa tuesta kohdentuu alueille, joille kohdistunut haitta ei millään asteikolla ole verrattavissa Uudenmaan kurimukseen, maakuntajohtaja Ossi Savolainen toteaa Uudenmaan liiton tiedotteessa.

Uudellamaalla ihmetellään lisäksi Kuntaliiton kannanottoa kompensaation tukikokonaisuuteen.

Kuntaliitto ilmoitti ennen pääsiäistä olevansa tyytyväinen siihen, että valtio kuuli kehysriihessä kuntien ja kaupunkien hädän ja jakaa koronakriisistä aiheutuvaa taakkaa.

Kuntaliiton mukaan kehysriihessä sovittu kuntien tukipaketti lieventää kuntatalouden akuuttia kriisiä.

Kuntakentän hätähuuto kuultiin kehysriihessä. On tärkeää, että nyt tehtyjä linjauksia kyetään pian konkretisoimaan, jotta vaikutukset on arvioitavissa myös kuntatasolla. Uusiin tehtäviin suhtauduttava pidättyväisesti. https://t.co/t3OcKXcOau#kehysriihi #koronafi pic.twitter.com/dlZridt3Bw

— Kuntaliitto | Kommunförbundet (@Kuntaliitto) April 8, 2020

Näkemys saa Uudeltamaalta tiukkaa kritiikkiä.

– Vaikuttaa siltä, että Kuntaliitossa ei tiedosteta kriisin ja valtionosuusjärjestelmän välistä epäsuhtaa, Uudenmaan kuntajohtajat ja maakuntajohtaja arvostelevat.

Uusimaa korostaa, että maakunnan verotulot romahtavat suhteellisesti eniten Suomessa. Kaksi kolmasosaa sairastuneista on Uudellamaalla ja lähes kuusikymmentä prosenttia lomautetuista tai lomautusuhan alla olevista on tällä alueella.

Korvauksia asukasluvun tai veromenetysten perusteella?

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo ymmärtävänä suurten kuntien huolen mutta muistuttaa samalla, että valtion tuen jakoperusteista ei ole vielä päätetty.

– Useat Uudenmaan kuntajohtajat olivat jo viime viikolla suoraan yhteydessä ja kertoivat huolestaan.

Karhunen lähetti pääsiäisen aikana myös suurten eli C21- ja Uudenmaan kuntajohtajille kirjeen Kuntaliiton näkemyksistä.

– Olimme Kuntaliitossa tyytyväisiä, että valtiolta tulee näin alkuun miljardi. Se oli ensimmäinen varsinainen vastaantulo ja suuruusluokassa kohtuullinen. Pelkona oli tätä ennen, että hallitus tarjoaa kunnille edelleen pelkästään lainaa.

Karhunen kertoo pelänneensä, että valtiolta ei löytyisi kunnille rahaa, kun alkuun on pyritty etsimään keinoja tukea elinkeinoelämää – mikä Kuntaliitossa ymmärretään hyvin.

– Uudenmaanliiton kunnissa on saatettu päätellä, että kun käytetään valtionosuusmomenttia, tapahtuu jako automaattisesti yleisen valtionosuuden perustein. Valtionosuuksia voidaan kuitenkin perinteisten jakotapojen lisäksi jakaa muillakin tavoin ja käyttää myös suoriin avustuksiin, joita kunnat voivat hakea.

Karhunen kertoo, että Kuntaliitto on keskustellut valtion kanssa jakoperusteista jatkuvasti, ennen ja jälkeen hallituksen kehysriihen. Teema oli esillä myös heti pääsiäisen jälkeen varhain tiistaiaamuna käydyissä keskusteluissa.

– Myös valtiovarainministeriössä pohditaan, kuinka tuki kohdentuisi mahdollisimman hyvin kaupunkiseutuihin, joissa koronatilanne aiheuttaa eniten kustannuksia.

Karhunen sanoo, että keinoja ovat muun muassa tuki asukasluvun tai veromenetysten pohjalta. Näitä myös Uudenmaan kunnat ovat toivoneet.

Hän arvelee, että ehkä Uudellamaalla ei ole ollut tietoa, että juuri näistä keinoista käydään keskusteluja. Lisäksi hän korostaa, että kustannuksia on seurattava tarkasti ja että tuen määrään on ehdottomasti palattava.

Hänellä on myös terveisiä suurten ja Uudenmaan kuntien johtajille.

– Olkaa toki meihin yhteydessä, jos tuntuu, että meiltä tulee hölmöjä kannanottoja, Karhunen sanoo.

Nettomaksajat velkaantuvat muutoinkin

Espoon rahoitusjohtaja Ari Konttas pitää positiivisena sitä, että sairaanhoitopiirejä tuetaan suoraan. Silloin tuki on tasapuolista ja kohdistuu sinne, missä koronaa on.

Uudenmaan kuntien saama tukisumma ei kuitenkaan ole hänen mielestään missään nimessä riittävä.

– Uudellamaalla on melkein 400 000 lomautettua. Pelkästään tällä on isot vaikutukset, Konttas huomauttaa.

Hänen mielestään olisi yhtä tyhjän kanssa, jos kunnille myönnettäisiin nyt tukea valtionosuusjärjestelmän kautta ja otettaisiin ensi vuonna pois. Hän huomauttaa, että tasauksen maksajat ovat pitkälti Uudellamaalla. Espoo on iso nettomaksaja mutta velkaantuu samalla itse.

Hän korostaa, että mikäli koronakorvauksia maksetaan valtionosuuksilla, jakoperusteet pitää määritellä sitä varten uudelleen.

– Tarkoituksemme on jatkaa keskusteluja, jotta ymmärretään oikeasti tarjota tukea alueille, jotka kärsivät kriisissä pahiten.

Elvytystä vaikka liikenneinfran avulla

Myös Varsinais-Suomen kuntajohtajat ovat ilmoittaneet, että kehysriihen päätökset kuntataloudesta jäivät epävarmoiksi. Heidän mukaansa linjaukset eivät tue päätöksiä, joita kunnat joutuvat tekemään kiristyneessä taloustilanteessa.

Yhteisessä julkilausumassaan alueen kuntajohtajat ilmoittivat, että kunnissa ei ole mahdollista arvioida kuntien yhteisöveron korotuksen ja peruspalvelujen valtionosuuden korotuksen suuruutta, kohdentumista ja vaikutusta, koska määrittelyt valmistellaan vasta lisätalousarvion yhteydessä.

Toimenpiteiden kohdentumista vain vuodelle 2020 pidetään pettymyksenä, koska koronaviruksen suorat vaikutukset yltävät vähintään vuodelle 2021 saakka.

Hallitukselta odotetaan toukokuussa konkreettista lupausta seuraavasta kuntatalouden paketista, sen suuruudesta ja ajankohdasta.

Myös Varsinais-Suomen alueen kansanedustajat ovat keskustelleet tilanteesta ja todenneet, että erityisesti rahoituksen riittävyys huolettaa. Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen kertoo keskusteluissa korostuneen, että jos koskaan niin nyt valtion lainan ottaminen on perusteltua. Mutta lainanmaksusta on oltava näkymä.

– Elvytystä olisi kuitenkin mahdollista tehdä esimerkiksi liikenneinfraan panostamalla, Virtanen kertoo.

 

Lue lisää: Kuntakenttä varovaisen tyytyväinen kehysriiheen