Hoivamitoituksen nostoon rahat ”digitalisaatiolla ja hankintojen tehostamisella” ­– hallituksen suunnitelmat epäselviä

Onko oikein viedä eteenpäin hoivamitoituksen nostoa ja oppivelvollisuuden laajentamista, kun ajat ovat näin poikkeukselliset?

Kaksi isoa laajennusta tulevat vaikuttamaan kuntatalouteen, ja kumpikin on menossa hallituksen suunnitelmien mukaisesti eteenpäin.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomauttaa, että muitakin kuntia koskevia tehtävien laajennuksia on tiedossa. Hallitus on esimerkiksi laajentamassa lääkäriin pääsyä sitten, että sen tulisi onnistua seitsemässä päivässä.

– Se vaikuttaa tosin nyt epävarmalta, eikä siihen luultavimmin löydy rahaa, Punakallio huomauttaa.

Hallituksen tulevaisuusinvestointeihin kuuluu lisäksi lukuisia laatuohjelmia, kuten uusien opettajien palkkaamista ammattikorkeakouluihin sekä varhaiskasvatuksen ja peruskoulun parantamista.

Rahoituksen järjestäminen huolestuttaa Kuntaliittoa. Esimerkiksi hoivamitoituksen noston euroja on hallituksen suunnitelmissa tarkoitus saada digitalisaatiolla sekä hankintojen tehostamisella aikaansaatavilla säästöillä, mistä Punakallio on jo ehtinty twiitata:

Kehysriihessä päätettiin kuitenkin siitä, että hoivamitoitukselle ja uusien lähihoitajien kouluttamiselle osoitettiin täysimääräinen rahoitus.

Valitettavasti osana sen rahoitusratkaisua päätettiin jälleen uusista v. 2023 kohdistuvista ennakollisista valtionosuusleikkauksista. pic.twitter.com/KhTd0Z9jss

— Minna Punakallio (@MinnaPunakallio) April 16, 2020

 

Mistä sitten etukäteen tiedämme, että digitalisaatio ja julkisten hankintojen tehostaminen säästävät hallituksen ilmoittamat summat?

– Ei tätä voidakaan tietää, ainoastaan voimme yrittää arvioida summia, Punakallio sanoo.

Tulevat säästöt esimerkiksi digitalisaation avulla ovat iso kysymysmerkki jo siksi, että digitalisaation hyödyntäminen eri kunnissa vaihtelee.

Hoivamitoituksen noston konkretia epäselvää

Oppivelvollisuuden laajennukseen on hallituksen kehyksessä varattu reilut 120 miljoonaa euroa. Punakallio sanoo, että se, miten laajennus tarkalleen ottaen käytännössä tehdään, on vielä epävarmaa eikä esitys ole vielä edennyt lausuntokierrokselle.

– Mikäli koronaepidemian aikaansaamaa talouskuoppaa ei olisi, sekä hoivamitoituksen nosto että oppivelvollisuuden laajennus olisivat todennäköisesti etenemässä hyvin varmasti.

Punakallio pohtii, että koska hallitus on sitoutunut kumpaankin hyvin vahvasti ja varannut niitä varten rahaa, esitykset todennäköisesti viedään nytkin päätöksentekoon.

– Kun rahat on varattu, ne hankitaan vaikka lainaamalla tai leikkaamalla kunnilta. Näin nämä yleensä hoidetaan.

Kuntaliitto on ilmoittanut omana kantanaan, että tässä poikkeustilanteessa kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin olisi suhtauduttava erittäin pidättäytyväisesti.

Kuntatalous oli heikkojen verotulojen ja väestön ikääntymisen vuoksi jo ennen koronakriisiä vaikeuksissa. Nyt talouden rajoitukset, työttömyyden kasvu ja yritysten ongelmat iskevät kuntien veropohjaan ennen näkemättömästi.

Hallitus on ilmoittanut arvioivansa tilannetta uudelleen syksyn budjettiriihen yhteydessä.

– Toki on vielä mahdollista, että esitykset vedettäisiin pois ja pyrittäisiin saamaan liikkeelle vasta myöhemmin.