Kuntaliiton Karhunen: Valtiovarainministeriö pyytää kuntakentältä ehdotuksia elvytystöiden suunnitteluun – Koronakriisi uhkaa heikentää kuntataloutta yli 1,8 miljardilla

Valtiovarainministeriö pyytää kuntatoimijoilta esityksiä siitä, minkälaista apua kunnat tarvitsevat koronakriisin myötä kurjistuvaan taloustilanteeseensa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo Kuntalehdelle, että selvitystyössä edetään nopealla aikataululla.

– Tämä on tuore asia, josta on lähdössä kunnille kirje vielä tänään, Karhunen sanoo torstaina.

Selvityksessä on Karhusen mukaan pyydetty kootusti kuntatyypeittäin esityksiä kuntien keskeisistä taloudellisen tuen tarpeista korona-aikana. Kuntaliiton ja kuntien ehdotuksia odotetaan Karhusen mukaan kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtamassa ministeriön työryhmässä jo toukokuun alussa.

Karhusen mukaan ensisijainen tukitoimenpide kunnille on tulomenetysten kompensointi. Tämän lisäksi on huomioitava kunnissa poikkeustilanteen syntyvät pitkävaikutteiset kustannukset, jotka syntyvät esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tilanteen heikentyessä.

Karhunen painottaa, että kuntien ja valtion on pystyttävä tiiviissä yhteistyössä arvioimaan uudelleen kuntien vastuu nykyisten ja hallitusohjelmaan kirjattujen tehtävien hoidosta.

Koronan aiheuttama lovi kuntataloudessa jopa 1,8 miljardia euroa

Kuntaliitto julkaisi tänään torstaina kuntien talousvaikutusarvion päivityksen, jonka mukaan koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta yli 1,8 miljardia euroa vuonna 2020.

Selvästi suurimmat vaikutukset kuntatalouteen aiheuttaa verotulojen romahdus. Miljardi heikennyksestä selittyy kunnallisverotulojen pienenemisellä. Yhteisöverotulot puolestaan pienenevät kuluvana vuonna koronakriisin takia arviolta 600 miljoonaa euroa.

Maksu- ja myyntituottojen arvioidaan heikentävän kuntataloutta vuonna 2020 noin 400 miljoonalla eurolla. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot puolestaan kasvavat noin 300 miljoonaa euroa, jonka lisäksi myös erikoissairaanhoidon menot kasvavat.

Valtion korvaustuki ei kompensoi menetyksiä

Noin kolmannes, eli 547 miljoonaa euroa kaupunkien ja kuntien arvioimasta 1 600 miljoonan euron verotulojen romahduksesta selittyy yrityksille luvattujen veronmaksulykkäysten aiheuttamasta kunnallisverotulojen pienenemisestä.

Valtio lupasi huhtikuun alussa kehysriihessä korvata kunnille tämän veromaksujen lykkäyksestä johtuvan menetyksen. Korvaus kuitenkin peritään kunnilta takaisin vuonna 2021, joten sillä ei ole koronamenetyksiä pysyvästi kompensoivaa vaikutusta pidemmällä aikavälillä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa, että valtion tällä hetkellä tarjoama kompensaatio on yksinään laiha lohtu isoon ongelmaan.

– Kuntien talouden notkahdusten tasaaminen ei ole vielä tällä hoidettu. Uusilla laskelmilla osoitetaan, että ehdottomasti tukea tarvitaan vielä toinen ja kolmaskin erä.

Talousvaikutus kestää useita vuosia

Akuutin kriisitilanteen vaikutukset tulevat näkymään vielä vuosienkin päästä. Kuntaliiton tiedotteessa arvioidaan, että kriisin syvyys voi olla vielä ennakoitua jyrkempi. Karhusen mukaan pelkästään poikkeustilanteen aiheuttamat lyhyen tähtäimen vaikutukset näkyvät useiden vuosien ajan.

– Sairaanhoitopiireiltä saadun tiedon mukaan suunniteltujen leikkausten ja muiden toimenpiteiden siirtämisen vaikutukset heijastuvat ainakin vuoteen 2022 saakka. Seuraukset kumuloituvat monen vuoden ajan.

Karhusen mukaan poikkeustilanne on nostanut esiin myös ihmisryhmiä, jotka jatkossa tulevat tarvitsemaan sote- ja hyvinvointipalveluita kasvavassa määrin.

– Korona-aika on tuonut esiin ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole olleet esimeriksi vanhustenpalveluiden piirissä, mutta jotka jatkossa tulevat näiden palveluiden piiriin siirtymään.