Perustulokokeilu paransi elämänlaatua – työllisyysvaikutukset vähäiset
Perustulokokeilussa eivät suuret setelit liikkuneet, mutta elämänlaatu parani kokeilussa mukana olleilla. Työllisyysvaikutukset jäivät kuitenkin pieniksi. (Kuva: PIXABAY)
Vuosina 2017-2018 järjestetty kaksivuotinen perustulokokeilu ei työllisyysvaikutuksiltaan mullistava ollut. Tuoreen arviointitutkimuksen mukaan perustuloa saaneiden työllisyys parani marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisen keskimäärin 6 päivän verran vertailuryhmään nähden. Perustuloa saaneet olivat töissä keskimäärin kyseisenä ajankohtana 78 päivää.
Sen sijaan kokeilun hyvinvointivaikutukset olivat selvästi suuremmat. Hyvinvointivaikutuksia selvitettiin puhelimitse tehdyllä tutkimuksella hieman ennen kokeilun päättymistä.
-Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä. Heistä useammat kokivat hallitsevansa taloutensa hyvin ja että heillä oli taloudellinen hätävara, kertoo tutkimusryhmän päällikkö Minna Ylikännö Kelasta.
-Tutkimuksen perusteella ei voida varmasti sanoa, että koeryhmän parempi hyvinvointi johtuisi juuri perustulon saamisesta. Toisaalta myös muissa maissa järjestetyistä alueellisista ja paikallisista perustulokokeiluista on saatu samansuuntaisia tuloksia hyvinvoinnin kohenemisesta, Ylikännö jatkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aktiivimalli sekoitti vertailua
Perustulokokeilun tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voidaan muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kokeilun vaikutusten tulkintaa kuitenkin työllisyysvaikutusten osalta vaikeuttaa vuonna 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja.
-Kokeilun toisen vuoden vaikutuksia on mahdotonta erottaa aktiivimallin vaikutuksista. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi. Tämä kertoo siitä, että osalla Kelan työttömyysetuuksia saavista työllistymisen esteet ovat toisaalla kuin etuusbyrokratiassa tai rahallisissa kannustimissa, sanoo johtava tutkija Kari Hämäläinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.
Vaikka perustulokokeilu ei julkisen talouden vinkkelistä katsottuna suuri menestys ollut, niin oppia ikä kaikki. Oppia taas tarvitaan sosiaaliturvaa uudistettaessa.
-Perustulokokeilu on tuottanut arvokasta tietoa sosiaaliturvan mahdollisuuksista. Kokeilun tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaaliturvaa uudistettaessa, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen arviointitutkimuksen julkistamisen yhteydessä.
Aiheesta valtioneuvoston sivuilla
