Miten IoT:ssa tämä tulisi kilpailuttaa?

Monet kunnat hankkivat IoT-ratkaisuja, mutta miten ja miksi?

Mikä ihmeen IoT?

Gartnerin määritelmän mukaan IoT:ssa eli esineiden internetissä on kyse ”fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Tähän tarvitaan antureita, ohjelmistoja sekä tietoliikenneyhteys, jolloin sensorit, koneet, prosessit ja palvelut tuottavat jatkuvasti tietoa, jota jalostamalla voidaan muun muassa ennakoida ja automatisoida työvaiheita.”

IoT-ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksia eri toimialoilla

”Internet of Things, lyhyemmin IoT muuttaa koko ekosysteemiä ja arvoverkosto ympärillä muuttuu”. Ihmettelin muutama vuosi sitten itsekseni edellisen kaltaisia julistuksia IoT:sta tietämättä, mitä tämä itselleni ICT-kategorian julkisten hankintojen ammattialisena konkreettisesti voisi tarkoittaa. Sittemmin ilmiö on konkretisoitunut toteutettujen teknisen ja ympäristötoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen IoT-hankintakeissien myötä. IoT on edennyt hype-käyrillä hyötyjen realisoitumisen vaiheeseen ja ilmiö näkyy jo kuntalaisten arjessa, kunhan vain tietää mihin katsoa

Mistä IoT-ratkaisuja sitten löytyy? Kunnat ovat hankkineet IoT-ratkaisuja esimerkiksi kiinteistöjen sisäilmaston mittaukseen, kiinteistöautomatiikkaan, urheilupaikkojen valaistuksen ohjaukseen, älykkään liikenteen ratkaisuihin tai teknisessä toimessa työmaakoneiden toiminnanohjaukseen infra-rakentamisessa. Sosiaali- ja terveystoimen IoT-ratkaisut liittyvät terveysteknologiaan, kuten esimerkiksi lääkkeiden annosteluautomaatioon tai vanhusten reaaliaikaiseen hyvinvoinnin seurantaan laitos- ja kotihoidossa. Opetus- ja sivistystoimen osalta IoT-ilmiö näyttäytyy muun muassa älykkäämpien kameravalvontaratkaisujen muodossa. Edellä kuvatun kaltaisten IoT-ratkaisujen hankinta on ilmiönä verrattain uusi. Kuten pätee kaikessa vähänkään kunnianhimoisemmassa kehitystoiminnassa, on IoT-ratkaisujen tavoitteeton ja suunnittelematon hankinta kunnalle virheinvestointiriskinä merkittävä.

Kuten edellä mainitut esimerkit osoittavat, on yhä useampi kiristyvien talous- ja tuottavuustavoitteiden kanssa painiva kunta etsinyt uudenlaisia ratkaisuja digitalisaatiosta ja työtehtävien automatisoinnista. Digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation hyödyntämiseen liittyviä strategisia tavoitteita onkin ainakin jonkin verran kirjattuna valtaosassa kuntien toimintastrategioista.

Ajatuksia IoT-hankintojen vaativuuden syistä

IoT-hankinta on kokemukseni perusteella vaativin ICT-kategorian hankintamuodoista. Kaltaiseni ICT-hankintoihin erikoistuneet konsultit saattavat toimeksiannon alussa toki silmät kirkkaina muuta väittää. Mutta hankintayksikön, näkökulmasta IoT-sisältöisen hankinnan toteuttaminen ei ole kuin minkä tahansa yksinkertaisen, vakioidun ja vain yhdenlaista osaamista vaativan laitteen kilpailuttaminen.

Vaativuus ei johdu ainoastaan siitä, että hankinnan kohde on teknisesti monimutkainen, vaan usein lisää vaikeuskerrointa aiheutuu myös kunnan sisäisen poikkiorganisatorisen yhteystyön pullonkauloista. IoT-ratkaisujen täytyy olla kiinteästi kytköksissä operatiivisen toiminnan johtamis- ja seurantajärjestelmiin ja niiden pysyttävä mukautumaan kunnan omien operatiivisten palveluprosessien ja toimintamallien muutostarpeisiin. Jo yksikin edellä mainittu tekijä monimutkaistaa kilpailutusprosessia merkittävästi, mutta IoT-hankinnassa ne ovat kaikki läsnä ja vielä samaan aikaan.

Havaintoja IoT-hankintojen toteuttamisesta

Toteutettujen teknisen ja ympäristötoimen IoT-hankintakeissien perusteella muotoutuneita parhaita käytäntöjä (best practices) on tässä yhteydessä mahdotonta tyhjentävästi valottaa. Nostan kuitenkin oheen muutaman keskeisimmistä havainnoistani sekä omaa pohdintaani aiheesta:

Hankinnan kohteen luonne

Hankinnan kohde sisältää IoT-hankinnassa usein monimutkaisen laiteympäristön lisäksi luonteeltaan hyvin erityyppisiä osia. Tällaisia ovat muun muassa automaattisesti ja ihmistyönä tuotetut hallinta- ja valvontapalvelut, käyttöoikeudet (IPR-näkökulma) sekä ohjelmistopalvelut (integrointeineen tilaajan muihin operatiivisiin järjestelmiin) sekä tietoliikennepalvelut. Ratkaisuja ei rakenneta ns. ”tyhjältä pöydältä”, vaan hankinta edellyttää usein, että toimittaja ottaa laiteympäristön laajasti haltuunsa.

Toimittajamarkkina

Toimittajamarkkina on heterogeeninen ja vasta muodostumisvaiheessa. Teknisten IoT-ratkaisujen ja erityisesti tarjottavien palvelukonseptien taso vaihtelee paljon. Toimijoiden liiketoiminnan fokus vaihtelee esimerkiksi kapeaan vertikaaliin tähtäävistä IT-alan startup-yrityksistä monikansallisiin rakennusteollisuuden konserneihin. Tilaajien osalta hankintaa vauhdittaa usein ulkoinen T&K-rahoitus, joka lisää kilpailutusprosessiin osallistuvien tahojen määrä entisestään.

Poikkiorganisatorinen yhteystyö IoT-ratkaisujen hankinnassa

IoT-ratkaisujen hankinta ei tyypillisesti kuulu kunnan oman tietohallinnolle vastuulle, vaan hankinnan omistajuus osuu hankalasti toimialojen, tietohallinnon sekä hankintatoimen välissä olevalle harmaalle alueelle. Palvelukokonaisuus on monimutkainen ja vaatii moniammatillista osaamista, Siksi poikkiorganisatorinen yhteystyö onkin IoT-hankinnan onnistumisen perusedellytys.

IoT-ratkaisun hankinnan tavoitteiden määrittely

Julkilausumattomana tavoitteena IoT-ratkaisun hankinnassa on tiedolla johtamisen periaatetta palveleva tiedonkeruun automatisointi operatiivisista palveluprosesseista. Erilaisilla sensoreilla ja laitteilla kerätty tietomassa täytyy saada toimitettua jalostetussa muodossa tiedoksi kunnan johdon tai työntekijöiden hyödynnettäväksi. Tietomassan on kuljettava pitkä matka integraatioiden, tietoaltaiden ja -varastojen kautta, jotta se saadaan raportointiratkaisuissa visualisoitua ihmisen ymmärtämään muotoon. Tietoteknisenä temppuna tämä olisi vielä tehtävissä, mutta ilman ylimmän johdon vankkaa tukea ja operatiivisen johtamisen konkreettisia hyötyjä, jää IoT-ratkaisu helposti lähinnä ”kalliiksi leluksi” tai ”show caseksi”. Onnistuessaan IoT- hankinta osaltaan edistää kunnan toiminnan tehostamispyrkimyksiä innovaatioiden avulla.

Kuntien haasteet IoT-hankinnoissa

Kuntien operatiivisten palveluprosessien ja toimintamallien muuttaminen on lainsäädännön ja julkisen toiminnan luonteen vuoksi haastavampaa, kuin teollisen internetin ja IoT-ilmiön syntysijoilla valmistavassa teollisuudessa. Jotta IoT- ratkaisun hankinta ei jäisi pienimuotoiseksi kokeiluksi tai hallinnollista taakkaa ja kustannuksia lisääväksi turhakkeeksi, tulee kunnan johdolla olla riittävästi rohkeutta sekä visio IoT-ratkaisun nivomisesta osaksi kunnan palveluprosesseja riittävän skaalan saavuttamiseksi ja hyötyjen realisoitumiseksi. Jotkin edelläkävijäkunnat ovat oman näkemykseni mukaan tässä melko hyvin jo onnistuneetkin.

 

Lue myös ICT-hankintoihin liittyvä PTCS:n nettisivuilla julkaistu blogi Tule hyvä ICT-hankinta. Miten onnistun ICT-hankinnassa.

Jos olette omassa kunnassasi suunnittelemassa tai valmistelemassa IoT-hankintaa, tuemme ja avustamme miellämme kilpailutuksessa. Ota yhteyttä Laura Mäkeen tai lähetä viestiä info@ptcs.fi. Lue lisää meistä www.ptcs.fi.

Kirjoittaja Jukka Keski-Valkama, asiantuntija, DI