AVI selvittää Länsi-Pohjan hammashoitoa – Kiireettömän palvelun pysähtyminen vastoin viranomaisohjeita

Lapin aluehallintovirasto selvittää, miten kiireettömän hoidon keskeyttäminen on vaikuttanut suun terveydenhuollon palveluun Länsi-Pohjassa.

Suun terveydenhuollosta vastaava Mehiläinen Länsi-Pohja -yhteisyritys on lomauttanut Kemissä suurimman osan suun terveydenhuollon henkilökunnasta. Torniossa kiireetön hoito on keskeytyksissä heinäkuun loppuun saakka eikä ajanvarauksia oteta vastaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli toukokuun 8. päivänä julkaistussa Kuntainfossa, että suun terveydenhuollon kiireetöntäkin palvelua on syytä tarjota.

– Näin voidaan vähentää riskiä vakaviin suun sairauksiin ja ehkäistä pitkien hoitojonojen syntymistä. Kunnissa on syytä panostaa ehkäisevään työhön, jotta väestön suun terveys ei heikkene, Kuntainfossa todetaan.

Samansuuntainen oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohje kesäkuun alussa: ”Koronavirusepidemian ollessa rauhallinen ja tilanteen mahdollisesti pitkittyessä kiireetöntä hammashoitoa tulee lisätä. Alueellista harkintaa on mahdollista käyttää paikallisen koronatilanteen mukaisesti. Ehkäisevään työhön on syytä panostaa, jotta väestön suun terveys ei heikkene”, THL ohjeisti 1. kesäkuuta.

Kemin kaupungin vastaava lääkäri, avoterveydenhuollon ylilääkäri Kari S. Lankinen kertoo, että Kemissä suun terveydenhuollon lomautukset alkoivat huhtikuun alkupuolella. Kaksi hammaslääkäriä jäi töihin, muut lomautettiin. Hammashoitajien ja suuhygienistien lomautuksen myötä kaikki varatut ajat peruttiin.

– Näin lomautuksista tuli laillisia, koska tuottajan näkökulmasta palvelulle ei enää ollut kysyntää. Särkypotilaat on hoidettu muutamalla työparilla tarpeen mukaan, Lankinen kertoo tiedotteessa.

Aluehallintoylilääkäri Tapio Kekki Lapin aluehallintovirastosta kertoo, että selvityspyyntö palvelujen tilanteesta on lähtenyt Kemin ja Tornion kaupunkeihin.

– Selvitämme, miten kiireettömän hoidon keskeyttäminen on vaikuttanut suun terveydenhuollon palveluihin. Selvitys on käynnistynyt, Kekki sanoo Kuntalehdelle.

– Lähtökohta on se, että korona-poikkeustilan aikana kiireetön hoito pitäisi pystyä järjestämään ja että hoitotakuun ajoista voidaan luopua vain jos henkilökuntaa tarvitaan esimerkiksi kiireelliseen hoitoon muualle, ja että potilaiden terveydentila ei saa vaarantua. Tarkistamme, ovatko asiat menneet sen mukaan, miten on suositeltu.

Laskutus juoksee, vaikkei palvelua ole

Palvelusopimuksen mukaan Länsi-Pohjan kunnat maksavat kiinteää korvausta Mehiläinen Länsi-Pohjalle palveluista. Kemin kaupungin osalta korvaus on 546 000 euroa kuussa. Tästä suun terveydenhuollon osuus on 143 000 euroa.

Suun terveydenhuollon lomautukset eivät vaikuta kuukausikorvaukseen.  

Kari S. Lankista ihmetyttää erityisesti se, että Mehiläinen on ehdottanut Kemin lomautetuille hammaslääkäreille työskentelyä Mehiläisen Rovaniemen-yksikössä.

Lankinen kuvailee menettelyn vahvistavan hänen käsityksensä, että ”Mehiläinen Länsi-Pohjan voitontavoittelulla ei ole mitään rajaa, kun päätöksiä tekevät muut kuin terveydenhuollon asiantuntijat”.

– Mehiläinen Länsi-Pohja romautti myös perusterveydenhuollon lääkärivastaanotot Kemissä jo syksyllä 2019. Suun terveydenhuollon alasajo on linjassa tämän toimintamallin kanssa. Arvelemme, että syksyllä laskutetaan pandemian aiheuttamien ruuhkien purkamisesta. Kuntapäättäjien soisi vihdoin havahtuvan Mehiläinen Länsi-Pohjan palvelutason heikkouksiin. Miksi talousvaikeuksien kurittama kunta maksaa edelleen palveluista, joita se ei saa? Lankinen lataa.

Mehiläisen toimitusjohtaja Lasse Männistö sanoo, että Mehiläisellä on lakisääteinen velvoite tarjota lomautetuille korvaavia työtehtäviä. Männistön mukaan Mehiläinen Länsi-Pohjalle koronapandemian hoidosta aiheutuneet kustannukset ylittävät merkittävästi lomautuksista syntyneet säästöt. 

– Olemme mm. perustaneet useita infektiopoliklinikoita, uuden korona-osaston ja korona teho-osaston sekä resursoineet anestesia- ja tehohoitoon merkittävät lisäresurssit, Männistö kommentoi sähköpostitse.

Männistö muistuttaa, että palvelusopimuksen nojalla näistä yllättävistä ja ennakoimattomista kustannuksista vastaa tilaaja. Laskelmassa kuitenkin huomioidaan palveluntuottajalle mahdollisesti syntyneet pysyvät säästöt.

– Mikäli lomautusten johdosta säästö jää siis pysyväksi, se alentaa koronapandemian kustannuksia palvelun tilaajatahoille. Jos taas joudumme resursoimaan suun terveydenhuoltoon merkittävän lisäresurssin syksyllä kysynnän hoitamiseksi, kun keväällä kiireettömät hoidot ovat siirtyneet, syö se tätä säästöä.

– Emme kuitenkaan missään tapauksessa laskuta erikseen suun terveydenhuollon palveluista tilaajia emmekä syksyllä mahdollisesti syntyviä kasvavia kustannuksia erikseen. Olemme raportoineet tilaajia edustavalle Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirille koronapandemian aiheuttamat kustannukset sekä syntyneet säästöt avoimesti. 

Kaupungeissa ihmetellään

Kemin sote-lautakunnan puheenjohtajan Aaro Tiilikaisen, vas., mukaan jo ennen koronaa palvelua on vedetty minimiin vastaanoton, terveysneuvonnan ja vanhustenhoidon lääkäripalveluissa.

”Kovan väännön jälkeen” palvelu on saatu tyydyttävälle tasolle näissä, mutta nyt vääntöä on vuorostaan suun terveydenhuollossa, Tiilikainen sanoo Kuntalehdelle.

-Voi sanoa, että joillakin kuppi kaatui siinä, kun ilmoittivat henkilöstölle, että heillä olisi Rovaniemellä töitä.

– Se kuulostaa siltä, että kiinteästä sopimuksesta halutaan ottaa kaikki irti. Sitä perustellaan koronakriisillä. Elektiivistä hoitoa on ajettu alas keskussairaalassa ja kunnissa. Nyt tämä kärjistyy suun terveydenhuollossa.

Myös Tornion sote-lautakunnan puheenjohtaja Pertti Pirttimaa, kesk., arvioi, että koronaviruksen takia peruspalveluita poljetaan tarpeettomasti. Hän pitää hammashoidon tilannetta erikoisena ja huonona.

– Olen ollut ihmeissäni, minkä takia kiireetön hoito piti jättää pois. Mitkä siinä olivat todelliset syyt Mehiläisellä?

Lasse Männistön mukaan toimintaa on supistettu asiakkaiden ja henkilökunnan suojelemiseksi ja suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi. Toiminnan supistuessa henkilökuntaa on lomautettu, koska kaikille ei ole löydetty korvaavaa työtä.

– Kiireettömän toiminnan supistamista on käsitelty kevään aikana alueellisessa pandemiaryhmässä, jonka päätöksiin nojaten supistuksia on tehty.

– Kesäkaudella yleisesti kiireetön toiminta on supistettua, niin kunnallisena kuin Mehiläisen kun tuottamana, Männistö sanoo.

Vastaava lääkäri väläyttää toiminnan keskeyttämistä

Kari S. Lankinen sanoo Kuntalehdelle, että palvelusopimuksen kanssa on kamppailtu käytännössä siitä asti, kun ulkoistus alkoi kesäkuussa 2018. Hän arvelee, että sopimusta kiireellä tehtäessä loppuvuonna 2017 ei tultu ajatelleeksi, että henkilöstöä voidaan lomauttaa laskutuksen jatkuessa ennallaan.

Toisaalta sopimus mahdollistaa myös, että Kemin kaupungin vastaavalla lääkärillä on oikeus määrätä toiminta osin tai kokonaan keskeytettäväksi, jos hän arvioi, että järjestämisessä tai toteuttamisessa on epäkohtia taikka toiminta on lakien tai suositusten vastaista.

Sopimuksen mukaan vastaavalla lääkärillä on paitsi oikeus myös velvollisuus määrätä muu palveluntuottaja tai terveydenhuollon ammattihenkilöstöön kuuluva ottamaan vastuu keskeytetystä toiminnasta.

Lankinen sanoo, että hän harkitsee tämän pykälän käyttöä suun terveydenhuollon osalta.

– Käytännössä se tarkoittaisi ostopalvelun käytön päättymistä ja palvelun palautumista kaupungin vastattavaksi.

Lasse Männistön mukaan tapaamisissa Kemin kaupungin vastaavan lääkärin ja muiden johtavien viranhaltijoiden kanssa kritiikkiä ei ole esitetty eikä aikatauluihin ole ehdotettu muutoksia.

– Kaupunki ei myöskään ole reklamoinut millään muulla tavalla tuottajan suuntaan koronapandemian hoidon aikaisia suunnitelmia tai toimenpiteitä ja asioista on viestitty tilaajatahoille avoimesti. Mehiläinen Länsi-Pohja on tuottanut ja tuottaa palvelut lakien ja asetusten mukaisesti. Sopimuksellisissa kysymyksissä vastaava lääkäri ei edusta Kemin kaupunkia suuntaamme, Männistö sanoo.

Hoidon lykkääminen ei ole linjassa suositusten kanssa

Lääkintöneuvos Merja Auero STM:stä sanoo, että suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon lykkääminen pitkälle ei ole linjassa STM:n ja THL:n voimassa olevien suositusten ja ohjeiden kanssa.

– On iso riski siitä, että kiireettömäksi arvioitu hoito muuttuu kiireelliseksi. Pahimmillaan akutisoituneita suun sairauksia voidaan joutua hoitamaan mahdollisen toisen epidemiahuipun aikana, Auero kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.

Koska suun terveydenhuollossa henkilökunta toimii lähikontaktissa asiakkaan kanssa ja on kosketuksissa suun eritteisiin, koronaepidemian alkuvaiheessa viruksen pelättiin mahdollisesti leviävän hammashoidossa, ja useimmat kunnat vähensivät kiireetöntä hoitoa.

– Koronaviruksesta kertyneen tiedon myötä on todettu, ettei suun terveydenhuollon vastaanotoilla ole tapahtunut nenänielutestein todennettuja tartuntoja, ja kiireetöntä hoitoa on voitu lisätä varotoimista huolehtien.

Lasse Männistön mukaan Mehiläinen Länsi-Pohja on jo alkanut palauttaa supistettua toimintaa ja palauttaa edelleen kiireetöntä toimintaa osaksi toimintaa ministeriön ohjeen mukaisesti, jos tilanne säilyy rauhallisena.

– Kiireettömän toiminnan supistamista on käsitelty kevään aikana alueellisessa pandemiaryhmässä, jonka päätöksiin nojaten supistuksia on tehty. Sittemmin asiaa on käsitelty toiminnan kasvattamisen ja sen aikataulujen osalta tilaajan ja tuottajan viikoittaisissa kokouksissa toukokuussa, eikä Kemin kaupungin edustajilla ole näissä kokouksissa ollut huomautettavaa suun terveydenhuollon suunnitelmien osalta, Männistö sanoo.