Katja Borodulinin kolumni: Iäkkäät tarvitsevat liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia

Koronapandemian luoma eristäytyminen on lisännyt 70 vuotta täyttäneiden arjen selviämisen haasteita. Suurin osa, jopa 80 prosenttia, ikäihmisistä asuu omassa kodissa ilman säännöllisiä palveluita. He tarvitsevat toimintakyvyn ylläpitämiseen parveke- ja pihajumppia sekä mahdollisuuksia päivittäiseen ulkoiluun. Kotiin eristäytyminen vie nopeasti toimintakyvyn ja lisää kallista palvelutarvetta.

Kunnat ovat ottaneet iäkkäiden tilanteen vastuullisesti ja tehneet systemaattisia tavoittelusoittoja suoraan iäkkäille itselleen. Tietoa puhelinsoitoista on saatu tarkemmin mm. Helsingin Seniori-Infosta ja Etelä-Karjalan sote-alueelta. Näistä puhelinsoitoista on kerätty arvokasta tietoa siitä, miten iäkkäät pärjäävät kodeissansa. On huomattu, että yleisimmät huolet liittyvät arjen askareista selviytymiseen; saako jostakin kauppa- ja apteekkiapua ja uskaltaako terveyskeskukseen varattuun laboratorion näytteenottoon lähteä. Moni iäkäs kaipasi keskustelukaveria, mihin moni järjestötoimija oli lähtenyt ansiokkaasti apuun.

70 prosentilla on vaikeuksia kävellä puoli kilometriä

Edellä mainittujen puhelukierrosten aiheissa nousi esiin iäkkään oma tai läheisen heikkenevä fyysinen toimintakyky. Huoli ei ole turha. Suomessa on tällä hetkellä 70 vuotta täyttäneissä 363 000 henkilöä, joilla on vaikeuksia suoriutua puolen kilometrin kävelystä ja 312 000 henkilöä, joilla on vaikeuksia kiivetä yksi porrasväli. Sekä kävelyvaikeudet että porrasnousuhaasteet lisääntyvät tasaisesti iän myötä (Koponen ym. 2018).

Edellä esitetty puolen kilometrin kävely ja yhden kerrosvälin nouseminen ovat edellytyksiä omien asioiden hoitamiselle, kuten kaupassa käyntiin. Kun arkiset askareet vaikeutuvat, elinpiiri kaventuu ja tarve yhteiskunnan tuottamille palveluille kasvaa.

Ikäinstituutissa on arvioitu, että kotona asuu 49 000 iäkästä, joilla on suurentunut riski joutua palveluiden piiriin toimintakyvyn heikentymisen tähden. Mikäli riski toteutuisi ja nämä kaikki hakeutuisivat kotipalveluiden piiriin, tulisi palvelujen piirissä olevien määrä lähes tuplaantumaan lyhyellä aikavälillä. Hintalappu olisi arviolta 681 miljoonaa euroa. Vaikka hypoteettinen riski palveluiden piiriin hakeutuvien tuplakasvusta onkin olemassa, on todennäköistä, että lisääntynyt avuntarve hoituu osittain muilla kuin julkisilla palveluilla, esimerkiksi perheen, omaisten ja ystävien tuella.

Hyvä lihaskunto mahdollistaa itsenäisen kotona asumisen

Ikäihminen, joka liikkumiskyvyn vaikeuksista huolimatta harrastaa liikuntaa, tarvitsee vähemmän ulkopuolista apua ja palveluita. Lihasvoima ja tasapaino ovat liikkumiskyvyn kulmakiviä. Riittävä lihasvoima on kaatumisten ehkäisyn tärkein yksittäinen tekijä. Pitämällä iäkkäiden lihakset kunnossa ehkäistään kalliita kustannuksia. Lihasvoiman heikkenemisen suurimmat kansantaloudelliset seuraukset liittyvät kaatumisiin ja niiden aiheuttamiin tapaturmiin, joista merkittävimpiä ovat lonkkamurtumat. Lonkkamurtumia on vuosittain yli 8 000. Joka toinen 80 vuotta täyttäneistä kaatuu vuosittain ainakin yhden kerran.

Tuoreen tutkimusnäytön mukaan mikä tahansa liikunta ehkäisee 23 prosenttia iäkkäiden kaatumisista ja tasapaino-/toiminnalliset harjoitteet ehkäisevät jopa 56 prosenttia kaatumisiin johtavista murtumista (Sherrington 2019). Ikäinstituutin arvion mukaan esimerkiksi Helsingissä voidaan ehkäistä 20 lonkkamurtumaa, jos aiemmin liian vähän liikkuvista saadaan edes 10 prosenttia mukaan liikunnan pariin. Silloin Helsinki voi säästää keskimääräisen lonkkamurtuman kustannuksista 600 000 euroa vuosittain. Säästöillä palkattaisiin 12 liikunnan ohjaajaa.

Sipilän hallituksen kärkihankkeessa selvitimme Espoon kaupungin kanssa yhteistyössä iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun 10 viikon tehoharjoittelujakson vaikutuksia ja kustannuksia (Ikäinstituutti 2019). Jakson hinnaksi tuli noin 500 euroa/osallistuja, yhteensä 7 000 euroa. Harjoittelun hinta on kovin pieni verrattuna vuosittaiseen lonkkamurtumien hoidosta johtuvaan laskuun, joka viime vuonna oli 251 lonkkamurtuman takia keskimäärin 7,6 miljoonaa euroa.

Kintut kuntoon ja ulkoilemaan

Nyt on viimeistään oikea aika herätä edistämään iäkkäiden toimintakykyä. Jokainen fyysisesti passiivinen lisäviikko heikentää reisien lihasvoimaa lähes 15 prosenttia. Lihasvoimaharjoittelu lisää voimantuottoa tutkitusti, jopa yli 90-vuotiailla. Ei kannata odotella tulevaa syyskautta ja toivetta siitä, että liikuntapalvelut palaavat normaaliin toimintaansa.

Jokaiseen päivään kotioloissa on sisällytettävä askeleita ja liikuntaa. Iäkkäiden liikuntaan on kehitetty paljon toimivia ratkaisuja, joista on tutkitusti havaittu olevan hyötyä vielä kotona itsenäisesti pärjääville ikäihmisille. Yksi toimintamalli on Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyvät käytännöt. Nyt koronapandemian aikana on kannattavinta panostaa välittömästi kahteen teemaan:

1. Kintut kuntoon.

‐ Toteutetaan liikuntatoiminnan uudelleenjärjestelyillä kaikille iäkkäille etä-, piha-, parveke- ja puistojumpat, joiden toteuttamisessa hyödynnetään kuntien ja järjestöjen osaamista.

‐ Otetaan käyttöön kolmen kuukauden voima- ja tasapainoharjoittelun tehoharjoittelujakso. Kun tahtotilaa löytyy, voidaan kuntosalitoiminta aloittaa huolellisesti suunnittelemalla myös ikäihmisille.

2. Ulkoilu on sallittua.

‐ Mahdollistetaan jokaiselle iäkkäälle päivittäinen ja turvallinen ulkoilu. Varmistetaan avunsaanti niille, joille ulospääsy oman heikentyneen toimintakyvyn tähden on vaikeaa.

Koronaan liittyvät eristystoimet täytyy ottaa edelleen huomioon, mikä asettaa haasteita iäkkäiden liikuntapalveluiden ja olosuhteiden suhteen. Siksipä haastankin kaikki iäkkäiden parissa toimivat jakamaan omat onnistumiset ja haasteet kaikkien muiden kanssa, esimerkiksi toimittamalla tietoa suoraan Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmalle.

Katja Borodulin

Voimaa vanhuuteen -ohjelmajohtaja, Ikäinstituutti 

Viitteet:

Ikäinstituutti. Varmuutta kävelyyn kuntosalilta. Tiiviisti tutkimuksesta 1/2019.

Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki (THL), Raporrt 4/2018. Helsinki 2018. Julkaisun pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

Sherrington C, Fairhall NJ, Wallbank GK,Tiedemann A, Michaleff ZA, Howard K, Clemson L, Hopewell S, Lamb SE. Exercise for preventing falls in older people living in the community. CochraneDatabaseof SystematicReviews 2019, Issue 1. Art. No.: CD012424. DOI: 10.1002/14651858.CD012424.pub