Uudenmaan työttömyysluvut historiallisissa lukemissa – kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi edellisvuodesta 4200 prosenttia

Uudenmaan työttömyysaste on edelleen harvinaisen suurissa lukemissa, paljastaa ELY-keskuksen toukokuun työllisyyskatsaus.

Uudenmaan alueella oli toukokuussa yhteensä 147 687 työtöntä työnhakijaa. Luku on noin 118 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Uudenmaan alueella oli toukokuun lopussa 17 prosenttia. Koko maassa vastaava luku oli 16,5 prosenttia.

Työttömiksi lasketaan sekä lomautetut että työttömät työnhakijat. Kehitystä selittää ennen kaikkea lomautettujen erittäin suuri kasvu, sillä kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi Uudenmaan alueella viime vuoden tasosta yli 4200 prosenttia. Toukokuun lopussa työttömistä työnhakijoista lomautettuja oli 61 948, kun toukokuussa 2019 vastaava luku oli 1 428.

Rajuista luvuista huolimatta Uudenmaan ELY-keskuksen tutkija Reino Savolainen kertoo, että työttömien määrä on kääntynyt Uudellamaalla toukokuun lopulla hienoiseen laskuun. Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut koko poikkeustilanteen ajan, mutta lomautettujen määrä on laskussa.

– Lomautettujen määrän huippu oli viikolla 20, jolloin lomautettuna oli noin 67 000 henkilöä. Nyt viime viikolla luku oli 55 000, eli siinä on tultu alas huomattavissa määrin. 

Hurjimmat työttömyysvaiheet ajoittuivat Uudellamaalla maalis-huhtikuun vaihteeseen, jolloin uusia työnhaun aloituksia tuli viikkotasolla lähes 25 000. Luku on historiallisen suuri: esimerkiksi vuoden 2008  finanssikriisin aikaan uusien työnhakijoiden määrä lisääntyi enimmilläänkin 10 600 henkilöllä kuukaudessa.

Pysähtynyt lentoliikenne vaivaa Vantaalla

Uudenmaan sisällä työttömyysaste on korkeimmillaan Vantaalla, jossa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli toukokuun lopussa 19,2 prosenttia.

Vantaan kaupungin elinkeinopäällikkö Kimmo Viljamaan mukaan yksi keskeinen syy Vantaan dramaattisesti muuttuneisiin työttömyyslukemiin on lentoliikenteen täysi katkeaminen. Viljamaa kertoo, että  lentoliikenteen eri toiminnot työllistävät Vantaan alueella jopa 20 000 henkeä.

– Finavian tilaston mukaan lentoliikenteen taso tippui 98,5 prosenttia. Kuvittelimme, että rahtiliikenne olisi kasvanut nettikaupan myötä, mutta lopulta muutos oli yllättävän pientä. 

Vantaalla työllisyyskehityksen jatkoa tulevat Viljamaan mukaan määrittelemään rajaliikenteen rajoitusten purkaminen. Hän arvioi, että muutokset työttömyyslukemissa alkavat näkyä aikaisintaan heinäkuun lopulla, kun matkustusrajoituksia kevennetään. 

– Tässä näkyy todella suuresti se, kuinka paljon Vantaa elää kaupasta, logistiikasta ja matkailusta. 

Hallitus linjasi eilen, että matkustaminen sallitaan tämän hetkisten tietojen perusteella 13. heinäkuuta alkaen Italia, Itävalta, Kreikka, Sveitsi, Liechtenstein, Saksa, Slovakia, Slovenia, Unkari, Kypros, Kroatia ja Irlanti. Aiemmin vapaa liikkuvuus on avattu jo Baltian maihin sekä Tanskaan, Norjaan ja Islantiin.

Turistikato syö työpaikkoja Helsingissä

Uudellamaalla suhteellisesti toiseksi eniten työllisyydestä kärsiviä on Helsingissä, jossa työttömien työnhakijoiden osuus  työvoimasta oli toukokuussa 18,6 prosenttia.

Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkinevan mukaan koronatilanne on iskenyt erityisen pahasti Helsinkiin sen palveluvaltaisen elinkeinorakenteen vuoksi. Kansallisten rajoitusten lieventäminen on osaltaan edesauttanut talouden elpymistä, mutta esimerkiksi matkailuala kaipaa edelleen kansainvälisiä turisteja. 

– Ravintolat saadaan kohta kunnolla auki, jolloin siellä voidaan odottaa nähtävän toipumista. Matkailupuolella toipuminen on paljon hitaampaa, koska Helsingissä puolet vierailijoista on kansainvälisiä, ja suuri osa matkailusta  on bisnesmatkustamista. Pitkällä tähtäimellä talouden ja sitä kautta työllisyystilanteen paraneminen riippuu paljon globaalista tilanteesta.

Rinkineva harmittelee erityisesti lovea, jonka koronatilanne on iskenyt Helsingin nuorisotyöllisyyteen. Kaupunki on huolissaan myös vastavalmistuneista. Tänä keväänä Helsingin ammattikouluista valmistui 10 000 ja korkeakouluista 12 000 opiskelijaa. 

Nuorille suunnatut työllistymispalvelut tulevat Rinkinevan arvion mukaan olemaan kaupungin kehityslistalla koronakriisistä ulos pyrittäessä.

– Edellisen laman aikana reagoimme nuorisotyöttömyyteen perustamalla Respa-uravalmennuksen, josta ovat syntyneet nykyiset Ohjaamot. Meidän on laitettava paukkuja sinne, jotta palvelut tavoittavat entistä paremmin. On kuitenkin rajallista, mitä kaupunki voi tehdä. Talouden käynnistyminen on välttämättömyys, jotta työpaikkoja syntyy.

Korona vaikuttanut erityisesti nuorten ja naisten työttömyyteen

Nuorisotyöttömyys on toukokuun työttömyystilastojen perusteella kääntynyt kasvuun koko Uudenmaan alueella. ELY-keskuksen Savolaisen mukaan kesän alku on useimpina vuosina näkynyt piikkinä työttömien määrässä muun muassa koulujen päättymisen takia. 

– Uudellamaalla se on tarkoittanut aiemmin noin 10 000 uutta työtöntä työnhakijaa. Nyt on selkeää, että kyseessä on muutakin kuin kausittaista nousua, sillä luvut ovat ennennäkemättömän suuria.

Kesätyöpaikkoja on tänä vuonna ilmoitettu huomattavasti edellisvuosia vähemmän, mikä Savolaisen mukaan vaikuttaa varmasti myös työttömyyslukuihin. Tilanne selittyy hänen mukaansa osaksi sillä, että nuoret ovat usein töissä palvelualalla, joka koronakriisissä on kärsinyt huomattavia tappioita. 

Koronapandemiasta johtuvan  työttömyyden vaikutukset painottuvat erityisesti naisiin. Savolainen huomauttaa, että tilanteessa kärsivät palvelu- ja matkailuala ovat pääsääntöisen naisvoittoisia aloja. 

– Naisten työttömyys on kasvanut noin 134 prosenttia edellisvuodesta, eli noin kolmasosan enemmän kuin miesten työttömyys. Lomautettujen sukupuolirakenteesta puolestaan näkee, että miehiä on lomautettu 5 000 henkeä vähemmän.

Juttua muokattu 25.6. klo 10.09: Juttuun lisätty vuosien 2019 ja 2020 toukokuussa kokoaikaisesti lomautettujen määrät.

Juttua muokattu 25.6. klo 17.02: Juttuun korjattu oikea prosenttiluku työttömien työnhakijoiden osuudesta työvoimasta koko maassa.