Tampere hyväksyi ensi vuoden talousarviokehyksen tilanteessa, jossa uusien menojen mahdollisuus on nollassa – ”Poliittiseen sanavarastoon ei perinteisesti kuulu luopuminen”
Epävarma taloustilanne on tällä hetkellä yhteinen huoli kaikille kunnille. Tampereen kaupungin talousjohtaja Jukka Männikön mielestä kuntien palvelutuotantoa on nyt uskallettava tarkastella kriittisesti. Kuva: Ville Miettinen
Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaupungin talousarviokehyksen vuodelle 2021. Talouden suunnittelua vaikeuttaa kuitenkin tällä hetkellä suuresti koronapandemia, jonka vaikutuksia talouteen ei vielä voida arvioida.
Tampereen talousjohtaja Jukka Männikkö myöntää, että talousarvion laadinta vaati luovuutta tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat hämärän peitossa.
– Tämä on harvinaisen vaikea tilanne, jota hankaloittaa se, ettei tulokehitystä tai koronan vaikutuksia pysty vielä arvioimaan. Iso kysymys on se, minkälaisin kolhuin tästä selvitään.
Kaupunginhallituksen linjausten mukaan Tampereen toimintayksiköiden tulee ensi vuonna pidättäytyä kaikista menoja lisäävistä esityksistä ja palvelutarpeiden kasvu on rahoitettava talousarviokehyksen sisäisin siirroin. Mitään uusia käyttömenoja lisääviä toimintoja tai toimintojen laajentamisia ei talousarviovalmistelussa hyväksytä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Vaikea ja epävarma taloustilanne on tällä hetkellä yhteinen huoli kaikille kuntien ja valtion päättäjille. Tulevien vuosien taloushaasteet näyttäytyvät eri tavoin eri kokoluokan kunnissa.
Männikön mukaan lähes 240 000 asukkaan Tampereella koronan talousvaikutukset näkyvät muun muassa joukkoliikenteen matkustajamäärien romahduksessa, työttömyyden nopeana kasvuna ja paikallisten vientiyritysten tuloksen notkahduksessa.
Palveluista uskallettava karsia
Kuntien talousahdinkoa lisää osaltaan myös kasvava vastuiden määrä. Valtiovarainministeriön viimeviikkoisen budjettiehdotuksen mukaan ainakin muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen ja hoitajamitoitus etenevät yhä valmistelussa.
– Kun yhdistetään palvelutarpeen kasvu, toiminnan tehostamisvaatimukset ja hyvin rajallinen tulojen kasvu, niin kyllähän tässä saa pähkäillä enemmän kuin tarpeeksi, Männikkö toteaa.
Männikön mukaan kuntien ja valtion tehtävälistaa olisi uskallettava karsia jatkuvan kasvattamisen sijaan. Hän toteaa, että ”poliittisesti epämiellyttävä” ratkaisu on ainoa järkevä vaihtoehto tilanteessa, jossa kuntien palvelutuotanto on vaikeuksissa jo nykyisten tehtävien toteuttamisen kanssa.
– Tilanne on hankala, sillä poliittiseen sanavarastoon ei perinteisesti kuulu luopuminen. Kysymys on kuitenkin hyvinvointivaltion säilyttämisestä. Kaikkiin niihin palveluihin ei ole varaa, mitä meillä on.
Hallitusohjelman velvoitteet kunnille aiheuttavat päänvaivaa myös siksi, että realistisista kustannuksista tai korvaamisesta ei ole saavutettu valtion ja kuntien kesken täyttä konsensusta. Männikkö huomauttaa, että palvelukustannukset kääntyvät usein suuremmiksi, kuin etukäteen on arvioita. Uudistusten ja päätösten positiivisia vaikutuksia saatetaan usein myös yliarvioida. Männikko suhtautuu epäilevästi esimerkiksi sote-uudistuksen tuomiin taloushelpotuksiin.
– Ei pitäisi nyt tehdä sellaista virhettä, että luullaan, että rakenneuudistuksella saataisiin kaikki korjatuksi. Odotukset saattavat olla aika paljon suuremmat, kuin mihin aidosti on mahdollisuuksia.
Politiikka ei saa jarruttaa muutoksia
Talouden tasapainottamisesityksistä päätetään Tampereella tarkemmin syksyllä, kun hallituksen budjettiriihen kuntatalousvaikutukset selviävät.
Valtiovarainministeriön viimeviikkoinen budjettiehdotus ei johtanut kuntakentällä riemunkiljahduksiin. Harmistusta aiheutti muun muassa kiinteistöverouudistuksen siirtyminen vuodella eteenpäin. Ministeriön mukaan kiinteistöverouudistus tulee voimaan vasta vuoden 2023 verotuksessa, koska linjauksia ja niiden toteuttamista varten tarvitaan lisää tietopohjaa.
Männikkö epäilee, että kiinteistöverouudistuksen hankaluus piilee osaltaan politiikassa. Toisaalta pienikin epävarmuus on hyvä syy pidentää suunnitteluaikaa. Esimerkiksi tietojärjestelmien riittävä kehittäminen on hänen mukaansa keskeistä.
Kaikkiaan Männikkö on tyytyväinen siihen, miten valtio on huomioinut kuntia poikkeuksellisessa tilanteessa. Esimerkiksi valtiovarainministeriössä on kartoitettu kuntien tilannetta päätöksenteon pohjaksi. Toimiva vuoropuhelu auttaa luomaan parempaa politiikkaa.
– Olen valtavan ilahtunut, että kaupunkien kanssa on käyty vuoropuhelua, jolloin tilannekuva piirtyy oikein. Päätetään mitä päätetään, mutta päätökset on tärkeää perustaa faktatietoon.
Juttua muokattu 20. elokuuta klo 11.36: Tampereen asukasluku korjattu oikeaksi.
Hyvä, että Tampereellakin tunnustetaan realiteetit, pienissä maaseutukunnissa tämä jatkuvan lisäyksen politiikan turmiollisuus on koettu ja vuosia sitten. Asiasta olemme kirjelmöineet kuntaliittoa ja ministeriötä mutta tuloksetta, koska olemme pieni kunta ja vailla poliittistavoimaa. Tampere on iso ja sillä on poliittistavoimaa saada viesti perille ja ymmärretyksi.
Kunnat, kuntayhtymät ja valtio velkaantuivat jo noususuhdanteessa, kyllä täsätä pitäisi osata tehdä johtopäätöksiä. Palvelukonseptimme velvoitteineen alkaa olla liian iso taakka valtiolle ja kunnille näillä verokertymillä ja työssäkäyntirakenteilla.