Kevan alkuvuosi "kohtuullinen äärimmäisen poikkeuksellisissa oloissa"
Koronapandemia on lisännyt painetta kunta-alan työntekijöitä kohtaan, Timo Kietäväinen muistuttaa. On tärkeää, että työkykyjohtamiseen ja työssä jaksamiseen panostetaan nykyistä enemmän, jotta ehkäistään uhkaava työkyvyttömyyksien kasvu, hän sanoo. (Kuva: Kari Långsjö)
Koronapandemia näkyy myös kuntien eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavan Kevan alkuvuoden tuloksessa, joka kuitenkin on äärimmäisen poikkeuksellisiin olosuhteisiin nähden kohtuullinen toimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan.
Kevalle kertyi tammi-kesäkuussa maksutuloa 2,7 miljardia euroa ja kunta-alan eläkkeitä maksettiin 2,8 miljardia euroa. Kevan sijoitusten tuotto oli tammi-kesäkuussa -4,7 prosenttia eli –2,6 miljardia euroa.
Kiinteistösijoitusten (mukaan lukien kiinteistörahastot) tuotto oli 0,7 %. Muiden sijoituslajien tuotot olivat negatiivisia; korkosijoitusten tuotto oli -1,9 prosenttia, noteerattujen osakkeiden -9,0 prosenttia, pääomasijoitusten (mukaan lukien noteeraamattomat osakkeet) -3,5 prosenttia ja hedgerahastosijoitusten -2,8 prosenttia.
Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa 53,2 miljardia euroa, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 53,5 miljardia euroa. Työeläkevakuutettuja oli kesäkuun lopussa noin 540 000 henkilöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Timo Kietäväisen mukaan Keva on lisännyt sijoituksiaan kotimaiseen infraan.
– Maamme kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että välttämättömiin, kiireellisiin infrainvestointeihin haetaan uusia valtion budjetin ulkopuolisia rahoitusmalleja, Kietäväinen sanoo.
Koronapandemia on tuonut valtavia haasteita koko julkiselle sektorille. Kietäväisen mukaan julkinen sektori on selviytynyt olosuhteisiin nähden hyvin palvelujen kysynnän rajusta muutoksesta sekä tulojen romahduksesta ja kyennyt muuntumaan uusiin toimintaolosuhteisiin.
Toisaalta tämä on lisännyt painetta julkisen alan työntekijöitä kohtaan.
– On tärkeää, että työkykyjohtamiseen ja työssä jaksamiseen panostetaan nykyistä enemmän, jotta ehkäistään uhkaava työkyvyttömyyksien kasvu. Työkyvyttömyyksien vuoksi julkisella sektorilla menetetään vuosittain 3 miljardia euroa. Tätä kustannusta on mahdollista pienentää ja kaikki ammattilaiset on pyrittävä pitämään työelämässä, Kietäväinen sanoo.
Kevan mukaan kunta-alan palkkasumma oli tammi-kesäkuussa noin 9,2 miljardia euroa. Tulorekisteri-ilmoituksien perusteella palkkasumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 %.
Palkkasumman ennustettua pienempi kehitys johtuu lomautuksista, palkanmaksun keskeytyksistä, määräaikaisten työsuhteiden päättymisistä ja sijaisten vähäisemmästä käytöstä.
– Palkkasumman arvioitua heikomman kehityksen ohella jäsenyhteisöt käyttivät mahdollisuutta lykätä eläkemaksujen eräpäivää neljällä kuukaudella noin 107 miljoonan euron edestä, Kevan rahoitusjohtaja Allan Paldanius sanoo.
Rahaston kehityksen myötä maksutasossa oli Paldaniuksen mukaan enimmillään noin prosenttiyksikön luokkaa oleva korotuspaine. Lisäksi maksutulon kehityksen myötä rahaston varoja jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän eläkkeiden maksamiseen.
Tarvetta välittömille toimenpiteille ei Paldaniuksen mukaan toistaiseksi ole.
– Palkkasumma näyttäisi kasvavan edellisestä vuodesta, kunta-alan palkkaratkaisu ei poikennut ennen koronaa tehdyistä sopimuksista ja rahaston arvon palautumisen myötä maksutasoon kohdistunut paine on osittain purkautunut. Tilanteen pitkittymisen ohella huolta aiheuttaa, miten koronatoimenpiteet vaikuttavat tulevaisuuden tuottonäkymiin, Paldanius arvioi.
