Ilmastokysely: Valtaosa suomalaisista pitää elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä - Ajattelu voi olla haaste ilmastotyölle
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret eivät ole muita ikäryhmiä luottavaisempia ilmastotekojen hyödyllisyydestä. (Kuva: Ville Miettinen)
Suomalaisista noin 80 prosenttia pitää nykyistä elämäntapaansa ympäristön kannalta täysin tai jokseenkin kestävänä, käy ilmi Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen kansalaiskyselystä. Vastanneista noin 40 prosenttia kokee kuitenkin ristiriitoja ilmastoasenteiden ja –tekojensa välillä.
Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, nuoret eivät ole ilmastoasenteiltaan yhtenäinen ryhmä. Heidän näkemyksensä ovat lähellä muun väestön ilmastoajattelua.
Kyselyyn vastanneista 23 prosenttia pitää elämäntapaansa täysin ja 54 prosenttia jokseenkin ympäristön kannalta kestävänä. Kestäväksi elämäntapansa arviovat sekä ilmastoystävällisiä tekoja tekevät että ne, jotka eivät tee juuri mitään.
Tutkijoiden mukaan on ilmastotyön kannalta haastavaa, että lähes kaikki suomalaiset pitävät jo nyt omaa elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Suomen viralliset ilmastotavoitteet edellyttäisivät huomattavia päästövähennyksiä nykyiseen verrattuna. Kansalaisia voi olla haastavaa motivoida isoihin elämäntapamuutoksiin, jos oma elämä koetaan jo valmiiksi ekologisena, tutkija Annu Perälä Vaasan yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Vastanneista vajaat 40 prosenttia kokee toistuvasti tai melko usein ristiriitoja ilmastonmuutosta koskevien käsitystensä ja käytännön toimiensa välillä. Ristiriitoja aiheuttavat esimerkiksi yksityisautoilu, ruokavalio, lentomatkailu ja kuluttaminen.
Yleisin ristiriitojen käsittelytapa on olla potematta huonoa omaatuntoa, koska omien tekojen vaikutusta pidetään isossa mittakaavassa pienenä. Vain 15 prosenttia pyrkii muuttamaan toimintaansa mahdollisimman pian.
– Ristiriitojen kokeminen ei sinällään riitä muuttamaan käyttäytymistä. Osa yksinkertaisesti ajattelee, että ristiriidat kuuluvat elämään. Kaikilla suomalaisilla ei myöskään ole yhtäläisiä resursseja ilmastotekoihin, Vaasan yliopiston InnoLab-tutkimusalustan johtaja Mari K. Niemi sanoo.
Nuoret eivät erotu ilmastokysymyksissä muista ikäryhmistä
Omien tekojen merkitykseen luotetaan ja ilmastotekoja tehdään kaikissa ikäryhmissä suurin piirtein saman verran.
Kyselyn vastausten perusteella alle 30-vuotiaat eivät luota suomalaisten tekojen merkityksellisyyteen muita ikäryhmiä enempää, eivätkä tee muita enemmän ilmastotekoja. Omaa elämäntapaansa ympäristön kannalta kestävänä pidettiin sitä todennäköisemmin, mitä vanhempi vastaaja oli.
– Mediajulkisuudessa on nähty paljon ilmastoasioissa erittäin valveutuneita nuoria, mutta nuoret kokonaisuudessaan eivät kuitenkaan merkittävästi eroa muusta väestöstä. Nuoret eivät ole yhtenäinen joukko, vaan mielipiteissä on samankaltaista hajontaa kuin muussakin väestössä, e2 Tutkimuksen tutkija Ville Pitkänen.
Kansalaiskysely on Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen kolmas tulosjulkistus. Hankkeessa tutkitaan lisäksi suuryritysjohtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiä ja -tietoutta. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä, ja otos edustaa manner-Suomen aikuisväestöä. Kysely toteutettiin 26.2.–2.3.2020. Tutkimuksen ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Hankkeen konsortioon kuuluvat lisäksi Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö.
Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä professori Tommi Lehtonen ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista.
