Soten kulut kasvaneet eniten perusterveydenhuollossa – Heinolassa euromäärä asukasta kohti pienin

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet kuluvana vuonna edellisvuoteen verrattuna yhteensä 3,8 prosenttia. Nousu on voimakkain perusterveydenhuollossa (6,8 %). Perusterveydenhuollon menoja kasvattivat koronan testausten ja hoidon kulut, joita tuli tarvikkeista ja henkilöstön palkoista.

Luvut selviävät Kuntaliiton yhteenvedosta, jossa on mukana 44 suurimman kunnan sekä kahdeksan kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen nettotoiminnan menot tammi-elokuulta 2020.

Yhteenvedossa todetaan, että koronaepidemia on vähentänyt sote-palvelujen kysyntää, ja joitakin palveluja on ajettu alas. Erikoissairaanhoidossa kiireettömiä hoitoja siirrettiin myöhemmin tehtäväksi. 

Heinolassa pienimmät kulut

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tarvevakoituina olivat keskimäärin 2 355 euroa asukasta kohti. Helsingissä kustannukset olivat 10 prosenttia suuremmat ja Heinolassa 17 prosenttia pienemmät kuin keskimäärin.

 

Kuntaliiton tietopalvelusuunnittelija Mari Sjöholm kertoo, että tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu THL:ssä, minkä vuoksi tarvekertoimien muuttuminen vaikutti joissakin kunnissa radikaalisti laskettuihin kustannuksiin.

Esimerkiksi Espoossa on yhteenvedon halvimmat asukaskohtaiset nettomenot, mutta tarvevakioituna ne pomppaavat kalleimpaan päähän.

– Myös koronan vaikutukset näkyvät Uudenmaan luvuissa muun muassa tarvike- ja henkilöstömenoissa sekä asiakasmaksutuottojen vähenemisenä.  

Sen sijaan pandemian aikaansaama hoitovelka ei vielä luvuissa näy. Kaikkiin sote-palveluihin ei kevään aikana edes päässyt, ja jotkut asiakkaat jättivät käyntinsä väliin virustartunnan pelossa.

– Kunhan pandemia helpottaa, lasku käy aiempaa kalliimmaksi, sillä silloin hoidamme huonommassa kunnossa olevia ihmisiä, Sjöholm huomauttaa.