Kuntarahoituksen ennuste: Talouden koronataantuma jää pelättyä lievemmäksi – Kuntatalouden pitkän aikavälin ongelmat yhä ratkaisematta
Kuva: Pixabay
Kuntarahoitus ennakoi bruttokansantuotteen laskun jäävän tänä vuonna selvästi pelättyä pienemmäksi, 3,5 prosenttiin. Talouden laaja-alaisen toipumisen arvioidaan alkavan ensi kesänä, jos kattava rokotesuoja saavutetaan siihen mennessä.
Jos laaja rokotesuoja saavutettaisiin jo aiemmin, vuoden 2021 bkt-kasvu voi olla tuntuvastikin ennustettua ripeämpää.
Kuntarahoitus julkaisi tuoreen suhdanne-ennusteensa keskiviikkona 2. joulukuuta. Suhdanne-ennusteessa vuoden 2021 bkt-kasvun ennakoidaan jäävän 2 prosenttiin vuoden jälkipuoliskon ripeästä elpymisestä huolimatta.
Vuositason kasvuhuippu tulee vuonna 2022, jolloin kasvun odotetaan nousevan 3,5 prosenttiin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Suomen talouskehitys on kuluvana vuonna jaksanut kerta toisensa jälkeen yllättää myönteisesti. Uusimpien neljännesvuositilinpitolukujen mukaan Suomen kokonaistuotanto supistui kevään koronakriisissä aiempia arvioita vähemmän ja elpyi kesäkuukausina odotuksia vahvemmin, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
– Vuoden alusta lukien Suomen bkt on supistunut vain 2,2 prosentilla, mikä on kansainvälisesti vertaillen hyvin maltillinen pudotus. Tärkein syy Suomen talouden iskunkestävyydelle on ollut useimpia muita maita rauhallisempi epidemiatilanne, Vesala sanoo.
Työttömiä pelättyä vähemmän
Työllisyys on toipunut kevään koronashokista odotettua paremmin. Kuntarahoitus arvioi keskimääräisen työttömyysasteen nousevan vuonna 2021 vain hieman kuluvan vuoden 7,9 prosentin tasosta 8,2 prosenttiin ja laskevan vuonna 2022 7,8 prosenttiin.
– Itse keväällä odotin, että työllisyys ei lähtisi niin nopeasti toipumaan, Vesala sanoi Kuntarahoituksen verkkotiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Kun miettii shokin mittaluokkaa, oltaisiin voitu nähtä paljon pahemipikin tilanne. Ei voi sanoa, että työttömyys olisi voimakkaasti räjähtänyt.
Koronan isku taloudelle on kuitenkin merkittävä, Vesala korosti. Elpymisvaiheen jälkeen konkurssisuman purkaminen sekä pitkäaikaistyöttömyyden nousu voivat tuoda pidemmäksi aikaa kitkaa talouskasvulle.
Osa yrityksistä oli menossa konkurssiin mutta pelastui koronatoimien takia, osa menee koronan takia konkurssiin ja osaan vaikuttaa koronan muuttama käyttäytyminen.
Vielä hankalampi ongelma on pitkäaikaistyöttömyyden nousu. On tullut kerralla suuri määrä työttömiä, joiden alun perin lyhyt työttömyys on venynyt yli vuoden pituiseksi.
– Tämä on työttömyyden kovaa ydintä, joka usein sulaa hitaasti, Vesala sanoi.
Kuntatalouden pääongelmat yhä ratkaisematta
Kuntarahoituksen mukaan kuntatalouden kannalta vuosi 2020 tulee valtion koronatuet huomioiden olemaan merkittävästi edellisvuotta parempi. Kokonaistilannetta kuitenkin hämärtävät tulonsiirrot.
Kuntasektorin pitkän aikavälin ongelmat eivät kuitenkaan ole korona-aikana hävinneet, ja kuntatalouden tulevaisuudessa on hyvin paljon kysymysmerkkejä, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio totesi.
– Korona on aiheuttanut kunnille merkittäviä tulojen menetyksiä sekä kuntaverojen että etenkin maksutuottojen vähenemisen kautta. Vaikka valtio korvaa suuren osan menetyksistä, julkiselle taloudelle niistä aiheutuu mittava menoerä, Kallio sanoo.
Tulevaisuuden näkymiä sumentaa myös suunnitteilla oleva sote-uudistus, jonka toteutumisesta seuraisi käyttötalouden rahoituksen muuttuminen ääripäissä: vahvan veropohjan kunnat joutuu luopumaan suhteellisesti enemmän verotuloistaan ja saavat tasoitukseksi valtiolta tulonsiirtoja.
Kuntataloudella on myös kannettavana taakka muodostettavien hyvinvointialueiden alijäämän tasapainottamisessa.
– Yhtälön ratkaiseminen vaatii kunnilta innovatiivisia ratkaisuja, esimerkiksi uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja keskinäisten resurssien jakamista. Samaan aikaan kunnat ovat tällä vuosikymmenellä ennennäkemättömän suuren palvelurakenteen uudistustarpeen edessä, kun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve vähenee, mutta vanhuspalveluiden tarve kasvaa rajusti, Kallio sanoo
