Pääkirjoitus: Uusia ratkaisuja perinteisin menetelmin
Kuntalehden 12/2020 pääkirjoitus
Ennakkoluulottomat ratkaisut ovat usein ennakkoon ajateltuina ennen kuulumattomia, mutta joskus tarkemmin tarkasteltuina vanhoja ja hyväksi koettuja.
Kunnallisten tilojen sisäilmaongelmat ovat monissa kunnissa keskittyneet päiväkoti- ja koulurakennuksiin. Etenkin 1970–1980-luvuilla tehtyjen koulujen rakenneongelmat kielivät aikakautensa vankkumattomasta uskosta muoviin ja ilmatiiviiseen eristykseen ilman riittävää ilmanvaihtoa, jotta saavutettaisiin haluttu energiansäästö.
Energiansäästö on kuitenkin eri asia kuin energiatehokkuus. Kovin tehokkaaksi ei nimittäin ole voinut kehua säästötapaa, joka sitten aiheutti esimerkiksi rakenteiden homehtumista ja sädesienten syntymistä. Pitkäaikaisaltistusten seurauksena koulujen henkilökunta saattoi alkaa oireilla ja myös oppilailla alkoi esiintyä muun muassa pitkittyvää nuhaa sekä silmä- ja iho-oireita.
Olemassa olevan rakennuskannan ja myös uudisrakennusten elinkaaren pidentämiseksi tarvittiin hyviä ideoita. Eräs sellainen oli kokonaan puurakenteisiin siirtyminen. Hirsikampuksia onkin rakennettu viime vuosikymmeninä useita.
Tämän päivän hirsirakennukset eivät pahemmin kuitenkaan muistuta sadan vuoden takaisia läpihengittäviä tönöjä, vaan ne on yleensä tehty ristiinliimatusta CLT-puusta. Ilmanvaihto on koneellinen, mutta puu toimii sisäilman toimivuuden tasaajana. Päivällä puu sitoo ilmasta liian kosteuden ja luovuttaa sen sitten yön aikana takaisin.
* * *
Puun lisäksi myös toista ikiaikaista rakennusmateriaalia eli savea on käytetty sisäilmaongelmien ratkomisessa. Hangossa savesta tehtiin uusi lattiapinta Hankoniemen yläasteen ja lukion tiloihin. Projektista ja tuloksista kerrotaan tarkemmin tämän numeron sivuilla 16–21.
Maavaraisen betonilaatan peittänyt linoleumi ja sittemmin muovimatto tiivistivät lattian sen verran täydellisesti, että kosteus alkoi liuottaa muovimattojen liimoja, jolloin haitalliset kemikaalit pääsivät huoneilmaan.
Muovimatot on nyt poistettu ja liimakerros jyrsitty. Pinnalle vedettiin kolme savikerrosta, jotka tasoitettiin ja siveltiin lopulta pellavaöljyllä pinnan kovettamiseksi.
Olennaista on uusvanhojen materiaalien, kuten puun ja saven, kosteuden säätelykyky ja luonnonmukaisuus. Savilattia päästää kosteutta ilmaan, mutta haitallisia kemikaaleja ei enää liukene, kun ilmanvaihto hoitaa kosteuden poiston.
Puun ja saven käyttö tämän päivän rakenteissa kertoo siitä, että ihan kaiken huipputekniikan ei tarvitse olla rakettitiedettä. Näinä korona-ahdistuksen aikoina on mukava tietää, että hyvinvointia voidaan edistää tutuilla luonnonmenetelmillä.
Toimivat sisäilmaratkaisut ovat hyvinvointia parhaimmillaan.
* * *
Vuosi 2020 jää varmasti kaikkien mieliin. Puhutaan myös sukupolvikokemuksesta samalla tavoin kuin vaikkapa Vanhan ylioppilastalon valtauksesta tai WTC-tornien terrori-iskusta.
Korona kurittaa paitsi kuntia, myös meitä kuntalaisia. Tästä vuodesta puhutaan ja sitä muistellaan vielä pitkään. Ja ajan myötä sankaritarinat nousevat esille.
Sillä kyllähän me oikeasti melkoisia sankareita olemme olleet!
Markku Vento, päätoimittaja