Helsinki avaa hävikkiruokaterminaalin ruoka-avun tehostamiseksi – ruoka voi olla myös ”sisäänheittotuote” palvelujen piiriin
Benjamin Laustiola on yksi Stadin safka -toiminnassa työllistetyistä. Puolitoista vuotta ruoka-avun kehittämishankkeessa autonkuljettajana toiminut Laustiola lajittelee ruokaa uudessa terminaalissa. (Kuva: Ville Miettinen)
Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän ruoka-avun koordinaatio ottaa ison askelen eteenpäin Koillis-Helsingin Tapulikaupunkiin avatun hävikkiruokaterminaalin ansiosta.
Terminaalin toimintaa on käynnistelty joulukuun ajan, ja vakinaisesti Stadin safka -toiminta käynnistyy vuoden 2021 alussa. Toimintaa on pilotoitu kahden vuoden ajan.
Terminaalissa kunnostetaan ja välivarastoidaan kauppojen ja teollisuuden ylijäämäruokaa helsinkiläisten ruoka-aputoimijoiden hyödynnettäväksi.
Ruoka kuljetetaan terminaalista ruoka-aputoimijoille, jotka tarjoavat sen ihmisille eteenpäin muun muassa ruokakasseina, yhteisölounaina ja välipaloina. Tässä verkostossa on mukana järjestöjä, seurakuntia ja kaupungin toimipisteitä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kyseessä on uudentyyppinen tapa järjestää ruoka-avun yhteistyötä paikallisesti, sanoo Helsingin kaupungin projektipäällikkö Anni Heinälä.
Oppia Vantaan Yhteisestä pöydästä
Stadin safkan kehittämistyössä on otettu mallia Vantaan Yhteinen pöytä -toiminnasta
– Olemme tehneet omaa Helsingin mallia, mutta paljon on yhteistä Vantaan kanssa ja sieltä on saatu paljon apua. Olemme saaneet rakennettua verkosto ruoka-avun kentälle, jossa on aika paljon ollut itsenäisiä toimijoita, Anni Heinälä iloitsee.
Terminaali helpottaa koko ketjua ruoan lahjoittajista ruoan jakajiin. Tähän saakka ruoka-aputoimijat ovat kiertäneet itse kauppoja ja hakeneet ruokalahjoituksia.
Terminaaliin pystytään keskittämään päivittäin mm. kahdella kylmäpakettiautolla noin 30 kaupasta haettava ruoka.
Kuormat tyhjennetään terminaalissa ja lajitellaan. Terminaalissa on esimerkiksi kylmähuoneet hedelmille ja vihanneksille sekä maito- ja lihatuotteille.
Tällä hetkellä hävikkiruokaterminaalista kuljetetaan noin 200 laatikollista ruokaa päivittäin. Vuoden 2021 puolella kapasiteettia kasvatetaan.
– Tulijoita on sekä lahjoittajapuolella että ruoka-apupuolella. Hävikkiä riittää, vaikka siitä ollaan välillä huolissaan, Anni Heinälä sanoo.
– Hävikkiä voi tulla yllättävistäkin paikoista ja isojakin määriä, vaikka parikymmentä lavaa jotain yhtä tuotetta. Terminaali auttaa siinä, että voidaan ottaa vastaan isojakin määriä, jonka sitten jaamme järkevästi ja tasapuolisesti kentälle.
Ruoan lisäksi seuraa ja palvelujohjausta
Anni Heinälän mukaan Helsingissä on paljon ruoka-avun tarvetta. Vaikka ruoka on monille pääasia, tarvetta on myös paljolle muulle: kohtaamisille, jutustelulle, avulle.
– Voi olla seuran, yhteisöllisyyden tai merkityksellisyyden tunteen tarve, mutta myös palveluohjauksen, Heinälä sanoo ruoka-avun merkityksellisyydestä.
Ruoka-avulla on omat sosiaalityöntekijänsä, joilta saa palvelua suomeksi, viroksi, venäjäksi ja englanniksi. He auttavat esimerkiksi viranomaistekstien ymmärtämisessä, etuuksien hakemisessa ja muutoksenhauissa.
Palvelu on luottamuksellista ja myös vaikeisiin asioihin saa keskusteluapua. Tarvittaessa ruoka-avun sosiaalityön sosiaaliohjaajat ovat tukena myös viranomaistapaamisella.
– Ruoka voi olla sisäänheittotuote eräällä tavalla sille, että ihminen pääsee palvelujen piiriin. Tähän tarpeeseen yritetään myös vastata.
Avun tarve on yllättävän iso
Jouluviikon maanantaiaamuna Tapulikaupungin hävikkiterminaalissa laatikkoja kantava Benjamin Laustiola on toiminut puolitoista vuotta autonkuljettajana ruoka-apuhankkeessa.
Nyt hän on mukana hävikkiruokaterminaalissa lajittelussa.
– Tärkeää hommaa. Paljon olen oppinut ja paljon olen nähnyt. Nyt on tosi kiva olla täällä terminaalissa keräämässä ruokaa asiakkaille, Laustiola sanoo.
Terminaalin avaamisen merkitys on hänen mukaansa ”hirveän iso”.
– Saadaan itse lajiteltua ruoka, pystymme palvelemaan paremmin. Voimme hakea ihan eri määriä.
– Tarve on jatkuvasti yllättävän iso. Vaikka kuinka on nähnyt jonoja, silti aina yllättyy uudestaan, Laustiola sanoo ruoka-avun tarpeesta.
Korona vaikuttanut yhteisöllisyyteen
Ruoka-apua käyttää hyvin heterogeeninen joukko, Anni Heinälä muistuttaa.
-On lapsiperheitä, on pienituloisia eläkeläisiä, on maahanmuuttajia, työttömiä.
-Osa kaipaa ruoan kautta helpotusta arkeen, osa haluaa myös seuraa ja rytmitystä päivään. Halutaan vain istahtaa alas ja rupatella.
Koronan aikana tämä yhteisöllisyys on pitänyt vetää minimiin. Ruoka-aputoimijat ovat sopeutuneet mahdollisuuksien mukaan. Jotkut toimijat saattavat viedä ruokaa koteihin, hävikkiravintolat myyvät noutoannoksia, jotkut laittavat ruoan valmiiksi noudettavaksi kassissa.
Heinälän mukaan ruoanhakijoiden kokonaismäärä on Helsingissä hieman pienentynyt koronapandemian aikana.
– Mutta tiedämme, että monissa pienissä ruoanjakopaikoissa ympäri kaupunkia hakumäärä on hieman kasvanut.
Varsinaista yhteisöllisyyttä on hankala toteuttaa. Ja siitä kumpuaa myös huoli avun tarvitsijoista.
– Ruoka-avussa käy eläkeläisiä ja muita riskiryhmäläisiä. Osa heistä käy koronasta huolimatta, osa ei ehkä uskalla tulla. Heidän voinnistaan on vaikea saada tietoa.
