Sähköisten aineistojen lainaus kasvoi huimasti – nyt selvityksessä valtakunnallisen e-kirjaston perustaminen

Kirjastojen sähköisen materiaalin lainausmäärät ovat nousseet huimasti koronapandemian aikana. Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston käyttö on kasvanut 124 prosenttia.

Kulttuuriasiainneuvos Leena Aaltonen OKM:stä kertoo, että sama suuntaus näkyy valtakunnallisesti. Viralliset lainaustilastot viime vuodelta valmistuvat huhtikuussa, mutta jo nyt tiedetään, että sähköisille aineistoille tuli runsaasti uusia käyttäjiä.

Kunnat saavat valtiolta tukea kirjastojen aineistohankintaan valtionosuuksina.

Suomen kirjastoseura on ehdottanut, että Suomeen saataisiin valtakunnallinen e-kirjasto. Sen mukaan jokaisella tulisi olla kotipaikasta riippumatta tasapuolinen pääsy e-kirjoihin.

Tätä tutkitaan parhaillaan OKM:n rahoittamassa hankkeessa, jota Helsingin kaupunki koordinoi. Ensimmäisenä siinä selvitetään yhteistä ja helppokäyttöistä teknistä alustaa e-aineistolle. Myös kustannusrakennetta pohditaan.

– Tarkoituksena on luoda alusta, joka olisi kilpailukykyinen kaupallisten tarjoajien kanssa, Aaltonen sanoo.

Selvitettäviä asioita on paljon. Millaisia lisenssimalleja valtakunnallinen palvelu esimerkiksi vaatisi, paljonko kullakin aineistolla voisi olla samanaikaisia käyttäjiä? Miten kustantajat lähtisivät tähän mukaan?

– Reunaehtoja on paljon, ihan helppoa tämän rakentaminen ei ole, Aaltonen huomauttaa.

Koko kirja-ala yhdessä

Valtakunnallista hanketta johtava Virva Nousiainen-Hiiri, Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikkö, on hyvillään, että keskustelut yhteisen alusta luomisesta ovat edenneet hyvin.

– Suomessa ei ole sellaista vastakkainasettelua kustantajien ja kirjailijoiden ja toisaalta julkisen kirjaston välillä kuin vaikkapa Ruotsissa, Tanskassa tai Britanniassa. Meillä ymmärretään, että yksityinen puoli voi löytää hienon tasapainon kuntasektorin kanssa.

Paraikaa selvitetään reunaehtoja, joiden perusteella valtakunnallinen palvelu olisi mahdollinen. Tavoitteena on, että kaikki halukkaat kunnat voisivat liittyä mukaan.

– Valtakunnallisen e-kirjasto palvelun toiminta perustuu täyteen vapaaehtoisuuteen, kunnillahan on tässäkin itsemääräämisoikeutensa. Kirjastot ovat kuitenkin tottuneet tekemään yhteistyötä, ja olemme jo saaneet kunnista paljon yhteydenottoja, joissa tätä kannatetaan.

Nousiainen-Hiiri on tehnyt alustavia rahoituslaskelmia, joiden mukaan koko Suomessa toimiva e-kirjasto maksaisi vuodessa alle euron asukasta kohti.

Hän huomauttaa, että kyseessä on halpaa huvia – mitään potilastietojärjestelmää ei siis olla luomassa.

Lisenssimalleja kehitetään koko kirja-alan kanssa, mukana ovat siis kustantajat, kirjailijaliitot ja tekijänoikeusjärjestöt.

– Hienosti on ymmärretty, että kukaan ei voi tehdä tätä yksin. Suomen kieltä ja suomalaista kirjallisuutta edistetään parhaiten yhteistyössä.

Selvityshanke on määrä saada valmiiksi kesällä. Hän toivoo, että sen jälkeen päästään siirtymään toteutumisvaiheeseen laajoine julkishallinnon kilpailutuksineen.

Mikäli asiat etenevät parhaalla mahdollisella tavalla, valtakunnallinen e-kirjasto pääsisi aloittamaan 2023.

Lehtien suosio suuri

Mitkä sitten ovat olleet suomalaisten suosikkeja alueellisissa e-kirjastoissa korona-aikaan? 

Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla e-lehdet, sillä niiden käyttö kasvoi 151 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Suosioon vaikutti kirjastojen lehtisalien sulkeutuminen maaliskuussa.

Myös pääkaupunkiseudun kirjastoverkoston Helmetin alueella on luettu erityisesti lehtiä sähköisesti.

– Kun kirjastot maaliskuussa jouduttiin sulkemaan, sähköinen aineisto oli ainoa, mitä pystyimme tarjoamaan. Kykenimme Helmetin alueella lisäämään sähköistä materiaalia, sillä tilanteeseen tuli mielestämme reagoida, Nousiainen-Hiiri kertoo.

Koronakriisin hoitoon tulivat mukaan Helsingin Sanomat ja Maaseudun Tulevaisuus, sillä ne saatiin neuvoteltua kirjastojen etäluettaviin materiaaleihin kirjastojen sulkeuduttua.

– Kaikkein suurinta kasvu oli kuitenkin sekä kotimaisten että ulkomaisten sähköisten aikakauslehtien kohdalla.