Puolen miljardin tuloksen tehnyt Helsinki harkitsee kouluille koronatukipakettia - kaikkia säästöjä ei voi perua, sanoo apulaispormestari Pakarinen
Koronaepidemian aikana syntynyttä oppimisvelkaa ei makseta toimintamenoja kiristämällä, vaan etsimällä lisää varoja Helsingistä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, oppilaiden vanhemipien yhdistys muistuttaa. Helsinki ei tule perumaan kuin korkeintaan osan suunnitelluista kasvatuksen ja koulutuksen leikkauksista huolimatta huomattavasti odotettua paremmasta viime vuoden tilinpäätöksestä, sanoo apulaispormestari Pia Pakarinen. Kuva: Seppo Haavisto
Helsinki ei tule perumaan kaikkia kasvatuksesta ja koulutuksesta linjaamiaan säästötoimia huolimatta kaupungin odotettua paremmasta taloudesta vuonna 2020, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen asioista vastaava apulaispormestari Pia Pakarinen, kok.
Helsingin tilinpäätös viime vuodelta on lähes puoli miljardia euroa plussalla, runsaat 230 miljoonaa euroa odotettua parempi.
Koronavuoden odotettiin heikentävän kaupungin tulosta merkittävästi, ja nämä odotukset heijastuivat joulukuussa hyväksyttyyn budjettiin, jonka tuottavuustoimiksi kutsutut leikkaukset kohdistuivat myös kasvatukseen ja koulutukseen.
Käytännössä tämän on arvioitu näkyvän kouluissa mm. ryhmäkokojen kasvamisena, jakotuntien vähenemisenä ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan supistumisena. Koulut viimeistelevät ensi lukuvuoden budjettejaan paraikaa, ja vähentynyt resurssi on herättänyt huolta ja arvostelua.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Koronatuki muutamia miljoonia?
Hyvä tulos voi antaa mahdollisuuden perua osan säästöistä, mutta ei kaikkia, Pakarinen sanoo.
-Itse ajattelen, että asiaa on hyvä tarkastella uudelleen koronavuoden aiheuttamien oppimisvajeiden vuoksi.
-En itse ole lisäbudjettien ystävä, mutta näen että meillä olisi mahdollisuus jonkinlaista koronatukea kouluille antaa, jolla pystytään kuittaamaan näitä säästöjä, joita on edellytetty.
Koronan aiheuttamat toiminnan supistamiset toivat 10,7 miljoonan euron nettosäästöt kasvatuksen ja koulutuksen toimialan käyttömenoihin vuonna 2020. Tänä vuonna syntynee lisää säästöjä etäkoulunkäynnistä seuranneista sulkemisista.
”Koronatuki” resursseihin voisi Pakarisen mukaan olla ”muutamia miljoonia”.
-Ajattelen, että säästöistä voitaisiin ajatella ennemmin maalais- kuin kuntatalouslogiikalla opetuksen tarpeisiin.
22 miljoonaan ylitysoikeus ”out of the question”
Helsingin viime syksyn budjettineuvotteluissa linjattiin, että lautakuntien on mahdollista esittää budjetteihinsa ylityksiä, mikäli tilanne sitä vaatii.
Eilisessä kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa päätettiin, että lautakunta tekee kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle esityksen ylitysoikeuden myöntämisestä tämän vuoden budjettiin, jos koronan vaikutuksista ja opetuksen tilanteesta tehtävä selvitys antaa siihen aihetta.
Selvityksessä toimiala käy läpi koronapandemiasta syntyvät lisätarpeet koskien esimerkiksi oppimisvelkaa, oppimisen tukea, oppilashuollon lisääntynyttä kysyntää ja ammatillista koulutusta.
Kokouksessa ehdotettiin myös suoraan 22 miljoonan euron ylitysoikeuden esittämisestä, mutta tämä ehdotus hävisi edellä mainituksi päätökseksi tulleelle ehdotukselle.
Pia Pakarisen mukaan 22 miljoonan euron ylitysoikeuden esittäminen budjettiin on ”out of the question”.
Jonkunlainen koronatuki on kuitenkin mahdollinen.
-Näen että meidän pitäisi koronan aiheuttamien seurauksien torjumiseksi tällainen operaatio tehdä. Mutta katsotaan, millaisen selvityksen saamme, onko tällainen tehtävissä. Toivotaan, että näin on, Pakarinen viittaa kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan seuraavaan kokoukseen.
Vanhempien yhdistys kritisoi leikkauksia
Helsingin budjettineuvotteluista marraskuussa ulos kasvatuksen ja koulutuksen leikkausten takia kävellyt vasemmistoliiton ryhmä ilmoitti tiistaina vaativansa leikkausten perumista.
Maanantaina Helsingin oppilaiden vanhempien yhdistys kritisoi kaupunkia siitä, että säästöt uhkaavat oppilaiden oikeuksia.
Yhdistyksen mukaan jo ennestään vaikea taloudellinen tilanne monessa koulussa näyttää vielä vaikeammalta ensi syksynä.
– Monessa koulussa oppilasmäärä kasvaa, mutta käytettävissä olevat varat pienenevät. Tilanne on kestämätön ja tarkoittaa käytännössä opetusryhmien kasvua ja pienryhmien purkua, jakotuntien vähenemistä, ja henkilöstöleikkauksia. Helsingin koulujen tilanne on hankala, toisin kuin annetaan ymmärtää, yhdistys toteaa lausunnossaan.
Pakarisen mukaan kritiikki johtuu lähinnä siitä, että kaupungin rahoitusmalli on muuttunut, ja osa kouluista on valmistautunut tähän kolmen vuoden siirtymäaikana paremmin kuin toiset koulut.
Osa kouluista on saanut aikaisemmin enemmän rahaa kuin mihin integraatio-oppilaiden määrä olisi oikeastaan oikeuttanut, ja tätä on tasoitettu uudella rahoitusmallilla, Pakarinen taustoittaa.
-Suurin osa leikkauksista, mitä yksittäisillä kouluilla on jouduttu tekemään, johtuu siitä, että malli on muuttunut. siihen olisi pitänyt olla riittävä aika sopeutua, mutta jostain syystä näin ei ole.
-Mallia tasoitettu oikeudenmukaisemmaksi. Mutta tietysti ne, jotka häviävät tässä, kokevat sen syvästi epäoikeudenmukaiseksi.
