Pääkirjoitus: Viestintä, viestintä, viestintä

Kuntalehden 4/2021 pääkirjoitus

Kuntavaalien siirto kahdella kuukaudella eteenpäin oli odotettu yllätys. Oikeusministeriö sai ansaittua kritiikkiä päätöksen venymisestä, sillä koronatilanteen heikkeneminen oli toki yleisesti nähtävissä ja arvelut vaalien lykkäämisestä jopa syksyyn asti velloivat niin julkisuudessa kuin varsinkin kuntahallinnossa kuukausikaupalla.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kehotti helmikuun puolivälissä arvioimaan uudestaan kuntavaalien järjestämisen ajankohtaa. STT:lle antamassaan haastattelussa Pöysti viittasi koronatilanteeseen ja sanoi vaalien ajankohdasta, että ”olisi tietysti hyvää vaalihallintoa ratkaista mahdollisimman pian se tilanne. Sitä ei ole hyvä jättää viimeisille teknisesti mahdollisille päiville”.

Tuolloin päivittäisiä tartuntoja oli alle 400 ja ilmaantuvuusluku 95.

Oikeusministeriö suhtautui Pöystin kehotukseen maltillisesti. Tilannetta tarkkailtiin, mutta oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan varsinaista varautumissuunnitelmaa siirrolle ei ollut (HS 17.2.).

* * *

Järjestetäänkö vaalit aikataulun mukaisesti vai ei? Kuntakentälle löysässä hirressä pitäminen oli raskasta, sillä huhtikuisten vaalien pitämiseen oli valmistauduttava poikkeusjärjestelyin niin itse äänestämisen kuin ääntenlaskennankin suhteen.

Puoluesihteerit olivat päätöksen tekemisessä avainasemassa: vaaleja ei haluttu siirtää. Oikeusministeriö sanoi seuraavansa puolueiden linjaa.

Sitten tuli maaliskuun ensimmäinen perjantai ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esitti ministeriölle erilaisia skenaarioita, kuinka pandemia voi Suomessa edetä. Kun THL:n skenaarioissa kerrottiin, että päivittäiset tartuntaluvut voisivat varsinaisena huhtikuun vaalipäivänä vaihdella 2 600–11 200 välillä, oli selvää, että puolueetkin arvioivat tilanteen uudestaan.

Päivittäisten tartuntojen määrä oli tuolloin kohonnut yli 700:n ja ilmaantuvuuslukukin huonontunut jo lähes 150:een.

Jälkikäteen THL kertoi, että oikeusministeriölle toimitettu varsinainen arvio ei sisältänyt näitä hätkähdyttäviä lukuja, vaan ne olivat osa tausta-aineistoa, mallinnuslukuja.

Mutta on selvää, että jos vastuullinen viranomainen kertoo pandemian räjähtämisen mahdollisuudesta, ei ministeriöllä ole mitään muuta tietä kuin viheltää peli poikki ja siirtää vaalit.

Oliko THL:n skenaarioluvuissa kyse vain ääneen ajattelusta tyyliin ”näinkin se voisi mennä” vai oman selustan turvaamisesta siinä tilanteessa, että koronan leviäminen riistäytyisi käsistä? Emme tiedä. Mutta seuraukset tiedämme.

* * *

Valtionhallinnon ja terveysviranomaisten ristiriitainen sisäinen viestintä on osoittautunut koronavitsauksen vastaisen taistelun keskeiseksi haasteeksi. Ja viestinnän sisäinen värinä on näkynyt myös ulospäin kuntakentälle – sekoiluna.

Nopeasti muuttuvat tilanteet tarvitsevat nopeasti tehtäviä päätöksiä, mutta erityisesti tarkkaan etukäteen tehtyä viestintäsuunnitelmaa, jota myös noudatetaan. Hajanainen ja keskenään ristiriitainen tiedotus aiheuttaa vain turhaa epävarmuutta ja heikentää niin suuren yleisön kuin myös kuntapäättäjien luottamusta vastuullisiin toimijoihin ja viranomaisiin.

Tätä opetusta ei saa unohtaa korona-aikojen joskus siirryttyä muistoihin.