Kuntavaalikampanjoinnissa kuuluu myös järjestöjen ääni
Eri järjestöille kuntavaalit ovat paikka tuoda omia ajatuksiaan esiin. Olympiakomitea etsii somekampanjassaan liikkuvia ehdokkaita. Kuva: Jani Kautto
Kuntavaalit ovat muutakin kuin poliittisten puolueiden jäsentenväliset, joissa kamppaillaan kansansuosion ykkössijasta. Oman lusikkansa vaalisoppaan pistävät järjestöt, jotka nostavat keskusteluun omia tärkeitä teemojaan kuntavaalien alla.
Sosiaalisella medialla on suuri merkitys järjestöjen vaalityössä, sillä rahallista tukea harvalla järjestöllä on omille ehdokkailleen antaa. Someen on panostanut myös Olympiakomitea, joka käynnisti yhdessä liikuntayhteisön kanssa #liikuntaehdokas -kampanjan. Lisäksi kampanjoinnin tueksi on tuotettu liikunnan tietopaketti.
– Haluamme saada kuntavaaliehdokkaat ottamaan kantaa liikunnan puolesta. Vaaleissa valitaan päättäjät, joiden käsissä on liikunnan edistäminen kuntatasolla, joten kyseessä on meille hyvin merkittävät vaalit. Kunnat rahoittavat liikuntaa viisinkertaisesti valtioon nähden, yli 700 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä tarkoittaa, että kunnilla ja kuntapäättäjillä on iso vastuu paikallisten liikuntamahdollisuuksien luomisesta, Olympiakomitean yhteiskuntasuhteiden päällikkö Toni Ahva kertoo.
Olympiakomiteassa tiedostetaan kuntatasolla tehtävien päätösten merkitys paikalliseen liikuntaelämään. Jos puitteet ja olosuhteet eivät ole kunnossa kuntatasolla, niin tilanne ei muutu paremmaksi Helsingistä annetuilla mahtikäskyillä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Kunnissa tarvitaan lisää liikuntatekoja. Tavoitteenamme on liikunnan lisääminen, elinvoimaiset seurat ja menestyvä urheilu. Liikunta pitää saada mukaan osaksi jokaisen kunnan keskeisiä asiakirjoja, ja liikkumista pitää edistää kunnan kaikilla toimialoilla. Toivomme, että jokainen kuntapäättäjä olisi tietoinen siitä, että liikkumattomuus aiheuttaa vakavan vaaran paitsi kansanterveydelle myös kuntataloudelle. Liian vähäisestä liikunnasta aiheutuu yli 550 euron vuotuiset kustannukset asukasta kohti. On tulevaisuuden kannalta tärkeää, että valtuustoihin valitaan paljon liikuntamyönteisiä päättäjiä, Ahva toteaa.
– Olympiakomitealle ja koko liikuntayhteisölle on erittäin keskeistä nostaa esille liikunnan yhteiskunnallinen merkitys. Kuntavaalit tarjoavat siihen erinomaisen mahdollisuuden. Näkyvyys on vielä tärkeämpää nyt korona-aikana, koska erityisesti koronakriisin myötä meitä uhkaa liikkumattomuuspommi: nyt jos koskaan tarvitsemme paljon panostuksia harrastusmahdollisuuksiin ympäri Suomen, Olympiakomitean Toni Ahva jatkaa.
Tehy ja viisi sanaa
Ammattijärjestöille vaalit ovat itsestään selvä vaikuttamisen paikka. Sitä se on myös Tehylle.
– Me pidetään erittäin tärkeänä, että uusien kuntapäättäjien joukossa on tehyläisiä. Vaikka sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kunnilta pois, niin kunnille jää merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, Tehyn yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Kirsi Sillanpää muistuttaa.
Tehy on lanseerannut kuntavaaleihin viisi avainsanaa. Resurssit, laatu, osaaminen, johtaminen ja tasa-arvo ovat asioita, jotka järjestö haluaa pitää esillä niin ennen kuin jälkeen kesäkuun kuntavaalien.
– Jos kuntalaisille tärkeitä palveluja tuotetaan alimitoitetuilla resursseilla, niin siitä syntyy kierre, jota on vaikea katkaista. Kuntapäättäjien on huolehdittava siitä, että esimerkiksi oman alueen soten ja varhaiskasvatuksen resurssit ovat riittävät, Sillanpää vaatii.
Johtamisella on suuri merkitys myös silloin, kun suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuutta rakennetaan. Tähän seikkaan Tehy kiinnittää myös vaaliteemoissaan huomiota.
– Kun hyvinvointityö ja terveyden edistäminen jää kuntiin, niin tämän sektorin johtaminen on vastuutettava jollekin ja resursseja pitää löytyä työn johtamiseen. Hoitotyön ymmärryksen pitää näkyä johtamisessa. Se on edellytys sote-uudistuksen onnistumiselle käytännössä, Kirsi Sillanpää kiteyttää.
Tärkeä seikka tehyläisille on myös kamppailu palkkauksen puolella. Rahalla on helppo mitata ammattilaisen arvo, mutta aivan niin yksinkertaisesti eivät työmarkkinat Suomessa toimi.
– Kun rahasta puhutaan, niin palkka on yksi ihan keskeinen vetovoimatekijä. Hoitotyössä laatu luodaan sote-alan ammattilaisten turvin. Alan työvoimapulaa ei ratkaista koulutustasoa laskemalla. Terveydenhuollossa tasa-arvo ja palkkatasa-arvo kulkevat käsi kädessä. Me olemme naisvaltainen ala ja siinä meillä on vielä paljon tekemistä, Kirsi Sillanpää korostaa.
Vaikka valtuustoissa rakennetaan suurelta osin tulevaisuutta, niin jotain paikkailtavaa on menneisyyden päätöksissä. Tai oikeammin päättämättömyyksissä. Valmiuslaki, korona ja kevät 2020 tulisi muistaa uusissakin valtuustoissa.
– Kuntien uusien päättäjien on otettava asia vihdoin hoitaakseen. Päättäjien pitää velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirit maksamaan näille hoitajille kertaluontoinen 1 000 euron koronakorvaus. Rahaa siihen on. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, Tehyn yhteiskuntasuhteiden johtaja Kirsi Sillanpää.
Kotiseututyötä kotikunnissa
Myös kotiseututyön merkitystä halutaan tuoda esiin kuntavaalien alla käytävässä keskustelussa. Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo muistuttaa kotiseututyöllä ja kotikunnalla olevan paljon yhteistä.
– Kotiseututyötä on parhaimmillaan kotikunnan ja sen asukkaiden yhteiseksi hyväksi tehtävää kotiseudun kehittämistä ja kulttuuriperinnön hoitamista. Itse asiassa kunnan tehtävät ovat kaikki myös kotiseututyötä, kun niitä hoidetaan asukkaiden palvelemiseksi ja kunnan kehittämiseksi sekä elinvoiman lisäämiseksi.
– Useimmiten kotiseututyö mielletään 3. sektorin toiminnaksi ja kotiseutu- sekä kaupunginosayhdistysten työksi. Esimerkiksi paikallisen identiteetin, historian ja kulttuuriperinnön paras asiantuntemus on usein kotiseutuyhdistysten toimijoilla. Siksi Kotiseutuliitto toivoo, että yhdistystoimijat osallistetaan päätöksentekoon jotta kulttuuriperintöön liittyvät sisällöt ja arvot tulevat huomioiduksi, Vanhatalo esittää.
Kotiseutuyhdistyksissä on runsaasti asiantuntemusta paikallisen identiteetin, historian ja kulttuuriperinnön saralla. Arvokasta työtä tehdään paljon eri puolilla maata, mutta aina on mahdollisuus tehdä asioita vielä paremmin. Se vain kysyy tukea toimitilojen ja toiminta-avustusten muodossa.
– Yhdistyksille suunnattujen avustusten vaikuttavuus on aina moninkertainen euromäärään verrattuna. Kunta saa vastineeksi elävää ja aktiivista yhdistystoimintaa, joka omalta osaltaan on matalan kynnyksen osallisuutta ja moninaisuutta edistäen asukkaiden hyvinvointia, Riitta Vanhatalo korostaa.
Kotiseututyölle on aina tilausta. Erityisesti sitä on näin korona-aikana, jolloin iloa elämään on jokaisen pitänyt etsiä omilta kotikulmilta.
– Toivomme että kuntapäättäjät tunnistavat kotiseututyön arvon. Koronan aiheuttama poikkeusaika on tuonut kotiseututyön arvon vahvemmin näkyväksi. Asukkaita lähellä olevien kulttuuriympäristön ja luonnon kohteiden sekä palveluiden arvo korostuvat. Yhdistysten ja yhteisöjen toiminnalla voidaan säilyttää kulttuuriperintöä ja edistää kulttuurista kestävyyttä kunnissa ja kaupungeissa.
– Kotiseutu ja kotiseututyö yhdistävät ihmisiä. Uusilla ja vanhoilla asukkailla on se yksi yhdistävä tekijä, vaikka he tulisivat muuttajina mistä päin maailmaa tahansa, nykyinen kotiseutu. Tässä ajassa tarvitaan yhteisöllisyyttä ja rakentavaa vuorovaikutusta. Kotiseututyö voi olla tukemassa sitä yhdessä muiden toimintojen ja toimialojen kanssa, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo muistuttaa.
Luontoa suojellen
Kunnissa tehdään runsaasti ruohonjuuritason päätöksiä, joilla on suora vaikutus ympäröivään luontoon. Asia on luonnollisesti tiedostettu myös Suomen Luonnonsuojeluliitossa.
– Moneen luonnon- ja ympäristönsuojelukysymykseen vaikutetaan nimenomaan kuntatason päätöksenteossa ja luontomyönteisiä kuntapäättäjiä tarvitaan aina lisää, SLL:n hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä toteaa.
– Kaksi perinteistä isoa aihetta ovat luonto- ja virkistysarvojen huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä ilmastonmuutoksen tehokas torjunta kuntatasolla. Nimenomaisesti tulevissa kuntavaaleissa olemme nostaneet esille myös kuntien roolia vesien tilan parantajana sekä ekologisen jälleenrakennuksen edistäjinä. Kuntien metsien pehmeämpi hoito on myös perinteinen vaikuttamisalue, samoin etenkin isommilla paikkakunnilla liikenneratkaisut, Hölttä jatkaa.
Suomen Luonnonsuojeluliiton vinkkelistä katsottuna kuntavaalit ovat perin pirstalaiset eduskuntavaaleihin verrattuna. Tämä näkyy myös siinä volyymissa, jolla yhdistys näkyy kuntavaalien yhteydessä
– Yhteiset kuntavaalitavoitteet on tehty, mutta juuri kuntavaaleissa näkyvyys on matalampaa kuin eduskuntavaalien yhteydessä. Tämä johtunee siitä, että vaalit käydään kuitenkin joka kunnassa erikseen eli näkyvyys helposti pirstaloituu pariin sataan osaan, vaikka toki kuntia yhdistäviä teemojakin meidän toimintasaralla on, Harri Hölttä kertoo.
Reumaliitto tuo myös niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla pitkäaikaissairaiden ääntä esille poliittiseen päätöksentekoon sekä yhteistyöhön viranomaisten, muiden järjestöjen ja liittojen sekä alan ammattilaisten kanssa. Reumaliitto on kansanterveys-, potilas-, vammais- ja liikuntajärjestö. Liikunnan merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä paikallistason yhdistystoiminnan merkitys kunnissa tulisi kirjata kuntastrategiaan, suunnitelmiin ja huomioidaan kunnan tulevaisuuden suunnittelussa sekä käytännön toimissa. https://www.reumaliitto.fi/fi/reumaliitto/tietoa-meista/reumaliitto-vaikuttaa#437