Keskustan Kosonen esittää seutukaupungeille omaa TKI-ohjelmaa – Selvityksen mukaan alueelliset vaikutukset tulee huomioida korkeakoulujen rahoituksessa
Yksi suurimmista seutukaupungeista on Savonlinna, jonka elinvoimaa on koetellut opettajakoulutuslaitoksen siirto Joensuuhun sekä pelko keskussairaalan (kuvassa) kohtalosta. (Kuva: Sosteri)
Seutukaupungeille esitetään omaa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden TKI-ohjelmaa Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoituksella.
Esitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamaa selvitystä seutukaupunkien ja korkeakoulujen vuorovaikutuksesta. Selvitystä johti keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen.
Selvityksen mukaan korkeakoulujen rahoitusmallin tulisi palkita vahvemmin korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä, ja rahoituksessa tulisi olla seutukaupungeille korvamerkittävä rahoitusosuus, jotta työikäisten koulutusta sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa saadaan lisättyä seutukaupungeissa.
Keväällä 2020 osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suunnitelman, jolla pyritään parantamaan suomalaisen TKI-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tällä hetkellä moni seutukaupunki on eräänlaisen väliinputoajan asemassa. Suuri osaa TKI-rahoituksesta ohjautuu suuriin kaupunkeihin ja EU-rahoitus lähinnä vain Itä- ja Pohjois-Suomeen, Kosonen sanoo OKM:n tiedotteessa.
Selvityksessä todetaan, että seutukaupunkien elinvoiman tärkeimpiä tekijöitä on osaavan työvoiman saanti alueen yrityksiin sekä TKI-toiminta. Osaajien pito- ja vetovoima paikkakunnalle pohjustaa sitä, että työnantajat onnistuvat saamaan tarvitsemaansa osaamista ja pystyvät kehittämään toimintaansa.
Paljon kehitettävää
Kosonen esittää liudan muitakin toimia, joilla seutukaupunkien koulutusmahdollisuuksia voitaisiin kehittää. Kososen mukaan ylempien korkeakoulututkintojen opiskelun tulisi olla vähintään osin mahdollista seutukaupungeissa.
– Yliopistokeskusmallin tuomista valittuihin seutukaupunkeihin tulisi harkita, OKM:n tiedotteessa todetaan.
Selvityksen mukaan opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi koulutuspolkuja ammatillisista oppilaitoksista ja lukioista alueen ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin tulisi kehittää. ja luoda toimintamalleja eri koulutusasteiden yhteisille kampuksille. Paikkariippumaton koulutus pitäisi mahdollistaa lähi-, hybridi- ja etäopetusmalleja kehittämällä.
Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton tarve on alueiden ikärakenteen takia seutukaupungeissa jopa muuta Suomea suurempi, selvityksessä todetaan.
Osaajatarpeeseen voidaan vastata järjestämällä ja markkinoimalla englanninkielisiä koulutuskokonaisuuksia, kokoamalla palvelupaketteja seutukaupunkeihin muuttaville opiskelijoille ja varmistamalla harjoittelupaikat kansainvälisille osaajille paikallisten yritysten kanssa.
Seutukaupunkeja on 57 ja niistä suurimpia ovat Salo, Lohja, Rauma ja Savonlinna. OKM:n tiedotteessa muistutetaan, että seutukaupungeissa on myös merkittäviä elinkeinokeskittymiä kuten Uudenkaupungin autoklusteri, Savonlinnan mekaanisen metsäteollisuuden keskittymä, Kittilän ja Levin alueen matkailukeskittymä sekä Iisalmen alueen teknologiateollisuuden keskittymä.
– Seutukaupungit ovat Suomen työllisyyden selkäranka. Niissä toimivilla yrityksillä on kuitenkin usein haasteita löytää osaavaa työvoimaa sekä TKI-rahoitusta hankkeilleen, Kosonen taustoittaa toimenpide-ehdotuksia.
Selvitys: Korkeakoulutuksen ja seutukaupunkien vuorovaikutus
