Sosiaalibarometri 2021: Sosiaali- ja terveysjohtajat pitävät Marinin hallituksen sote-esitystä edeltäjiään onnistuneempana
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sote-infossa syksyllä 2020.
Marinin hallituksen sote-esitys saa sosiaali- ja terveysjohtajilta myönteisemmän arvion kuin mikään aiemmista sote-esityksistä vuosina 2016–2019. Asia selviää Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) Sosiaalibarometri 2021 -selvityksestä, jonka kolmas osa julkaistiin tiistaina 13. huhtikuuta.
Selvityksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä tammi-helmikuun taitteessa. Kolmanteen osaan vastasi 92 sosiaali- ja terveysjohtajaa. Vastaukset tulevat yhteensä 81 kunnasta ja yhteistoiminta-alueelta. Näihin alueisiin kuuluu 172 kuntaa. Vastaukset kattavat siis 59 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Yli puolet vastaajista piti Marinin hallituksen sote-uudistusesitystä erittäin hyvänä tai hyvänä ja vain kuusi prosenttia huonona tai erittäin huonona.
Valtaosa vastaajista arvioi uudistuksen myös kehittyneen myönteisempään suuntaan edellisvuosista. Aiempaa suurempi osuus sotejohtajista luotti nyt esimerkiksi edellisvuosia selkeämpään sote-hallintoon, palvelujen selkeyttämiseen asiakkaan kannalta ja palvelujen integraatioon.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Marinin hallituksen sote-esityksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja turvata sekä yhdenvertaiset että laadukkaat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut kaikille suomalaisille. Myönteisimmin sosiaali- ja terveysjohtajat suhtautuivat juuri uuden sote-esityksen mahdollisuuksiin turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote-palvelut sekä palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantumiseen.
Nykyinen sote-esitys eroaa Sipilän hallituksen sote-esityksestä muun muassa siten, että hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyisivät ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Sipilän hallituksen sote olisi siirtänyt maakuntien vastuulle myös useita muita valtion ja kuntien tehtäviä.
Marinin hallituksen sote-esitys ei myöskään sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän ja tuottajan lakisääteistä erottelua, eikä erillistä valinnanvapauslainsäädäntöä.
– Marinin hallituksen esitys on edellistä yksinkertaisempi, mikä selittänee, miksi se saa edeltäjiään myönteisemmän vastaanoton, sanoo Sosten erityisasiantuntija Minttu Ojanen Sosten tiedotteessa.
Kritiikkiä kustannusten hallinnasta ja osallistumismahdollisuuksista
Vaikka sosiaali- ja terveysjohtajien yleisarvio Marinin hallituksen sote-esityksestä on hyvä, myös parannettavaa on. Kaikkein kriittisimmin sosiaali- ja terveysjohtajat suhtautuivat kustannusten hallintaan. Vain joka kuudes uskoi kustannusten hallinnan toteutuvan melko hyvin tai hyvin. Vastaavasti vajaa puolet arvioi sen toteutuvan melko huonosti tai huonosti.
– Kustannusten nousun hillintä koettiin haastavaksi toteuttaa myös edellisessä sote-uudistusesityksessä, Minttu Ojanen toteaa.
Kustannustehokkuuden lisäksi huolta herättiivät palvelun käyttäjien osallistumismahdollisuudet.
– Arvio asukkaiden osallistumismahdollisuuksista on heikentynyt Sipilän hallituksen mallista. Uudistuksen onnistuminen edellyttää, että tulevilla hyvinvointialueilla osallistamisen keinot otetaan laajasti käyttöön nimenomaan asiakasnäkökulman vahvistamiseksi, sanoo Sosten johtaja Anne Knaapi.
Vastauksissa nousi esiin myös se, että vuosia lykkääntynyt sote-uudistus on vaikeuttanut sote-palvelujen kehittämistä alueilla. Lähes kolme neljästä sosiaali- ja terveysjohtajasta arvioi, että sote-uudistuksen pitkittyminen on vaikuttanut palvelujen kehittämiseen omalla alueella. Hieman alle puolet vastaajista kertoi sote-uudistuksen pitkittymisen johtaneen joidenkin kehitysratkaisujen siirtämiseen tai perumiseen. Runsas neljäsosa oli puolestaan joutunut kiirehtimään tiettyjen ratkaisujen käyttöönottoa.
Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiselle laaja kannatus
Ajatus terveydenhuollon maksukattojen yhdistämisestä oli sosiaali- ja terveysjohtajien keskuudessa suosittu. Peräti kolme neljäsosaa sosiaalibarometriin vastanneista kannatti maksukattojen yhdistämistä ja tason alentamista.
Maksukattojen yhdistämisellä helpotettaisiin etenkin paljon sairastavien ja pienituloisten tilannetta.
Maksukatto tarkoittaa summaa, jonka täytyttyä terveydenhuollon palvelut, matkat tai reseptilääkkeet ovat asiakkaalle sinä vuonna lähes maksuttomia. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä kolme terveydenhuollon maksukattoa eri maksuille.
Lääkekatto Kela-korvatuista reseptilääkkeistä maksetuille omavastuuosuuksille on vajaa 578 euroa, asiakasmaksukatto julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuille 683 euroa ja matkakatto terveyteen liittyvien matkojen kustannuksille 300 euroa vuodessa.
– Yhdistämällä nykyiset maksukatot lääkkeissä, palveluissa ja terveydenhuollon matkoissa sekä samalla alentamalla yhteisen maksukaton tasoa helpotettaisiin merkittävästi monien terveyden ja taloushuolien kanssa painivien kansalaisten elämää, toteaa Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti.
– Olemme Sostessa ehdottaneet, että yhteinen maksukatto sidottaisiin takuueläkkeen tasoon.
Mielipiteitä voidaan ohjata hyvin kyseenalaisin keinoin.
Tässä tapauksessa keinona on verrata hallituksen esitystä vielä huonompaan Sipilän esitykseen. Kun hallituksen esitys ei kuitenkaan saavuttaisi ainuttakaan terveydenhuoltouudistukselle asetettua tavoitetta, Sosten vertailulla ei ole mitään muuta virkaa kuin, että se on täydellisen harhaanjohtava.
Hallituksen olisi uudistusesityksessään pitänyt vertailla maakuntamalliaan muihin vaihtoehtoihin, mutta sitä se ei ole tehnyt. Maakuntamallin vertailu vaikkapa valtiorahoitteiseen kuntamalliin, Hollannin vakuutusmalliin ja Pelkistettyyn Soteen olisi välttämätöntä objektiivisen käsityksen saamiseksi. Puutteen täydentäminen vertailulla Sipilän malliin on mielipidemanipulaatiota.