Sote-järjestöjen toimintaedellytykset ja rahapelituottojen rooli puhuttivat puoluejohtajia
Paneelissa muistutettiin muun muassa mielenterveyspalvelujen tarjoamisen tärkeydestä korona-aikana. Kuva: Ville Miettinen.
Hallitus pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla voitaisiin turvata järjestöjen rahoitus ja uudistaa rahoitus pitkäjänteisesti, jotta järjestöt voisivat nojata toiminnassaan siihen, että rahoituspohja on kunnossa.
Näin totesi pääministeri Sanna Marin, sd., keskiviikkona sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn järjestämässä kuntavaalipaneelissa.
Näkymän pitäisi ulottua yhtä vuotta pidemmälle, pääministeri sanoi.
-Valtion ja kuntien pitää yhdessä hakea ratkaisuja, että rahoituksen näkymä olisi parempi, Marin sanoi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Arvovalinta, kurotaanko kuilu umpeen”
Merkittävä kysymys toimintaedellytysten turvaamisessa on rahapelituottojen kohtalo.
Kun korona on vähentänyt rahapelituottoja ja niistä muodostuvaa STEAn jakamaa avustuspottia, rahoitusta on jouduttu paikkaamaan. Tälle vuodelle hallitus teki täysimääräisen paikkaavan ratkaisun, mutta nyt pitäisi löytää keinot paikata seuraava noin 300 miljoonan euron suuruinen aukko rahoituksessa.
Aukon paikkaamiseen ollaan tarttumassa ensi viikon kehysriihessä.
Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko muistutti, että rahapelituottojen kanavointiin tarvitaan uudistus.
Asiasta on valmistunut tänä vuonna kaksikin esitystä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti rahapelipoliittisen ohjausjärjestelmän nykytilaa ja muutosta, ja Erkki Liikasen johtama työryhmä tarkasteli neljää vaihtoehtoa tulevaisuuden rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Varsinainen suuri uudistus ei ole kuitenkaan näköpiirissä vuosiin.
Rahapelituottojen pienenemisen vaikutuksiin ja paikkaamiseen on keksittävä jokin ratkaisu, Saarikko sanoi.
-Jatkossa emme voi elää jännityksessä, mitä poliitikot päättää sen kuilun umpeen kuromisesta, mikä veikkausvoittorahojen pienenemisestä syntyy.
-On arvovalinta, kurotaanko kuilu umpeen. Minun mielestäni se pitää kuroa umpeen,
Kuntien tyhjät tilat järjestöille?
Saarikko piti hätkähdyttävänä sitä, kuinka pieniä sote-järjestöjen vuosibudjetit ovat: keskiarvo on alle 10 000 euroa, Saarikko sanoi. Järjestöistä 80 prosenttia toimii vapaaehtoisvoimin
-Kun kuntapäättäjä pohtii, onko kohtuullista periä tilavuokria, äkkiseltään tekisi mieli sanoa, että ei ole. Toivon ja rohkaisen kuntia viisauteen yhdistysten toiminnan tukemisessa.
Myös vasemmistoliiton Jussi Saramo pohti kuntien tilojen käyttöä ja niiden antamista järjestöjen käyttöön.
– Kunnilla aivan valtavasti tyhjiä tiloja. Usein on jopa niin, että niitä on mieluummin pidetty tyhjillään kuin annettu järjestöille, mikä on kummallista, Saramo kritisoi.
– Ja kun järjestöt ovat saaneet tilan, ne oat joutunet elämään pelossa, koska pitää siirtyä jonkun tärkeämmän tieltä.
Saramon mielestä kuntien tyhjistä tiloista pitäisi tehdä kartoitus, a jos niille ei heti löydy järkevää käyttöä, tilan voisi luovuttaa järjestöjen käyttöön pitempiaikasella sitoumuksella
– Se ei edes lisäisi kustannuksia vaan voisi jopa vähentää niitä, Saramo arveli.
Sopeutusta vai investointeja?
Panelistit muistuttivat hyvinvointi-investointien tärkeydestä korona-aikana. Kuntatalouden kannalta vaikeina aikoina ehkäisevän työn pitkäjänteisyyttä vaativien investointien taakse voi olla haastava saada poliittista tahtoa, ja tätä varten tulisi kehittää vaikuttavuuden arviointia ja todentamista, useat keskustelijat muistuttivat.
– Ei ole aika lähteä tekemään hyvinvointi-investoinneista sopeuttamista, vaan niitä on parannettava. Siellä on todellakin tarvetta tämän vaikean tilanteen jälkeen, vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio totesi.
Mustakallion mielestä tukitoimissa ja mielenterveyspalvelujen tarjoamisessa ei ole onnistuttu täysin korona-aikana.
Kokoomuksen Anna-Kaisa Ikosen mukaan ei ole oikea tarkastelutapa, että asetetaan vastakkain leikkaukset ja veronkortukset.
Ikosen mukaan tulisi käydä läpi kuntien toimintaa, haetaan sieltä ratkaisuja.
– Olennaisinta on, että saadaan painopistettä ennaltaehkäsyyn.
Perussuomalaisten Arja Juvonen nosti esiin sen, että toiminnan vaikuttavuutta pitää voida arvioida.
-Avaintekijä on päättäjien ymmärrys siitä, että toiminta on merkittävää ja tärkeää.
Kirjava järjestökenttä
Keskustelussa nousi esiin kuntien pienentynyt tuki järjestöille. SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas muistuttaa, että yksi haaste on, että mihinkään ei kumuloidu tietoa, kuinka paljon kunnat avustavat järjestöjä.
-Järjestökenttä on monipuolinen ja kuntien päätöksenteko vaihtelee. Pienemmissä kunnissa avustukset saatetaan myöntää kunnanhallituksessa, isommissa kaupungeissa voidaan myöntää virnahaltijapäätöksellä tai lautakunnassa.
-Tämä kaikki johtaa siihen, että kokonaiskuvaa siitä, paljonko kunnat avustaa järjestötoimintaa, ei oikein löydy.
Kiukas sanoo, että kun SOSTE yritti viime hallituskauden sote-uudistusta varten kerätä sote-järjestöjen avustuksista koottua tietoa, sitäkään ei meinannut löytyä.
Tietojen aukkoisuudesta tai puuttumisesta johtuen varmojen vastausten antaminen esimerkiksi siitä, miten kuntien järjestöille osoittamat avustukset ovat muuttuneet, on hankalaa.
SOSTEn käsityksen mukaan kokonaispotti on ollut kuitenkin laskusuunnassa.
– Ei kuitenkaan romahdusmaisessa laskusuunnassa.
Miten tilanne ratkaistaan?
Helmikuussa julkaistussa Erkki Liikasen vetämän työryhmän raportissa ensisijaisena ratkaisuna rahapelituottokysymykseen esitetään kokonaisuudistusta, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin.
SOSTEn mielestä tämä ei ole hyvä esitys. Suomalainen vahva julkinen valta tarvitsee vastapainokseen vahvan kansalaisjärjestökentän, Vertti Kiukas sanoo.
– Sen on tärkeä olla autonominen ja siihen sopii huonosti että se rahoitettaisiin valtion budjettikehyksestä.
– Se on paljon alttiimpaa poliittiselle suhdanteille, minkä myös työryhmän paperi tunnistaa. Romuttamisen sijaan pitäisi siivota selkeästi julkisen vallan vastuulle kuuluvat tehtävät pois.
