Lakiklinikka: Hankintalaista potkua harmaan talouden torjuntaan
Kuva: Kari Långsjö
Vuoden 2017 alusta voimaan tulleeseen hankintalakiin (viralliselta nimeltään laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 1397/16) on ehdotettu muutoksia. Eduskunta on käsitellyt hankintalain ns. korjaussarjaa (HE 244/2020 vp), ja ehdotettujen muutosten hyväksymistä voimaantuloajankohtineen odotellaan vahvistettavaksi kevään aikana. Alkuperäisen aikataulun mukaan muutosten piti tulla voimaan jo 1. maaliskuuta.
Vaikka korjaussarjan muutokset ovat ensisijaisesti teknisluonteisia, sisältää hallituksen esitys myös muutamia merkittävämpiä muutoksia. Yhtenä keskeisimmistä voidaan pitää muutosta, jolla laajennettaisiin hankintayksikön mahdollisuutta selvittää nykyistä laajemmin tarjouskilpailun ehdokkaiden tai tarjoajien ilmoittamien alihankkijoiden lakisääteisten velvollisuuksien hoitamista sekä ko. tahoja mahdollisesti rasittavia muita rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Selvitykset laatii Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö.
Toisin kuin tähän asti, tarjoajan ja alihankkijan velvoitteidenhoitoselvitys olisi mahdollista saada myös hankintalain kansalliset kynnysarvot alittavissa hankintakokonaisuuksissa eli niin sanotuissa pienhankinnoissa.
* * *
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Hallituksen esityksen mukaan tehostuva tietojenvaihto viranomaisten välillä edistää harmaan talouden torjuntaa. Muutosta voidaankin pitää toivottuna, sillä hankintayksiköt hyötyvät automatisoidusta tietojensiirrosta sekä siitä, että niillä on hankintaprosessin aikana riittävästi tietoa valittavasta sopimuskumppanista. Velvoitteidenhoitoselvitys sisältää esimerkiksi palkansaajatietoja Verohallinnolta, eläkemaksutietoa Eläketurvakeskukselta ja tullitietoja. Lisäksi selvitykseen sisältyy ote ulosottorekisteristä ja tiedot konkurssi- ja saneerausvaiheista.
Kuitenkin itse tavaran hankkiminen tai palvelun taikka rakennusurakan suorittaminen tapahtuu vasta kilpailutuksen jälkeisellä sopimuskaudella. Tämän vuoksi olisi ollut toivottavaa, että näitä viranomaistietoon perustuvia velvoitteidenhoitoselvityksiä olisi voitu hyödyntää myös varsinaisella sopimuskaudella. Näin hankintayksikkö voisi aika ajoin varmistua siitä, että sopimuskumppaniyrityksen asiat ovat hyvällä mallilla ja se hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa myös sopimuskauden aikana. Tämä kuitenkin jäänee tulevien lakimuutosten listalle.
* * *
Korjaussarja sisältää myös ehdotuksia, jotka liittyvät alihankkijoiden asemaan. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuus alihankkijoiden tietojen tarkistamiseen pakollisten poissulkemisperusteiden osalta sekä se, että hankintayksiköllä on mahdollisuus jatkossa saada rikosrekisteriotteet myös alihankkijan johtohenkilöistä poissulkuperusteiden edellytysten tarkistamiseksi. Periaatetasolla muutoksia on pidetty hyvinä, mutta ne saattavat käytännössä monimutkaistaa alihankkijoiden korvaamista tai vaihtamista koskevia käytäntöjä. Hankintojen ammattilaiset tietävät, että alihankkijan suora poissulkeminen voisi käytännössä johtaa tarjouksen sisällön muuttamiseen. Tästä huolimatta muutoksen voidaan katsoa tuovan lisämahdollisuuksia alihankintaketjujen valvontaan.
Muutoin korjaussarja sisältää muutoksia mm. puitejärjestelyihin, dynaamisiin hankintajärjestelmiin, hankintojen kansalliseen jälki-ilmoittamiseen sekä useita muita teknisluonteisia muutoksia. Alun perin korjaussarjaan sisältyi myös ehdotus hankintalain mukaisten rikosrekisteriotteiden sähköisestä saatavuudesta. Tämä ehdotus on kuitenkin jatkovalmistelussa jäänyt pois nyt käsittelyssä olevasta hallituksen esityksestä.
Kaiken kaikkiaan korjaussarjan voidaan katsoa tuovan hankintayksiköille työkaluja ja potkua harmaan talouden torjuntaan. Toivottavasti näitä työkaluja päästään pian käyttämään.
Katariina Huikko, johtava lakimies, Kuntaliitto
Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 5/2021.
