Mihin kuntien rahkeet riittävät? Syksyn kierroksella neuvotellaan palkoista, palkkaharmonisoinnista ja henkilöstön riittävyydestä
Syksyn neuvottelukierroksesta odotetaan tiukkaa. Nähtäväksi jää, onko tulossa myös työtaisteluja.
Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät syksyllä. Edessä on iso muutos, kun uusi sote-sopimus astuu voimaan syyskuun alussa.
Työmarkkinoiden tuntoja kuulosteltiin torstaina KT Kuntatyönantajien järjestämässä webinaarissa, johon kuului muun muassa paneelikeskusteluja.
Yhdessä keskusteluista olivat mukana kuntatyönantajien lisäksi kolmen järjestöjen puheenjohtajat.
Kuntatyönantajien Markku Jalonen totesi heti keskustelun alussa, että yhteistä neuvoteltavaa on tulossa paljon. Tilanne on kaikille uusi, kun sote-sopimukseen siirtyvät nykyisen KVTES:n henkilöstö eli terveydenhuollon hoitohenkilöstö, sosiaalihuollon henkilöstö, soteperuspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mielestä on hienoa, että uudessa sote-sopimuksessa eri ammatit saadaan pelaamaan yhteen ja ammatillisuus vahvistuu.
– Tarvitsemme naisvaltaisella alalla vahvaa palkanmuodostamisen mallia, jota on mahdollista tavoitella sopimusten kautta.
Hän huomauttaa, että isot neuvottelut on vielä edessä. Keskustelua on tiedossa muun muassa siitä, kuinka tukipalvelut tukevat ammattikuntaa.
Myös Tehy puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kiittää uuden sote-sopimuksen tuomaa muutosta.
– Sen synnyttäminen ei ollut helppo, mutta se saatiin tehtyä hienossa yhteistyössä työnantajien kanssa. Kuulemani mukaan työnantajat kiinnittivät erityisen paljon huomiota keskusteluissa työhyvinvointiin, mikä on tosi hieno asia.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolestaan huomauttaa, että soveltamisen logiikkaa on vielä kehitettävää muun muassa varhaiskasvatuksen opettajien osalta.
Lisää rahaa palkkaharmonisointiin
Niemi-Laine sanoo, että poliitikkojen tulisi suunnata lisärahoitusta palkkaharmonisointiin. Se olisi myös osoitus alan arvostuksen osoittamisesta.
Työntekijäjärjestöillä ja työnantajapuolella on ollut eriävät näkemykset siitä, kuinka palkkaharmonisointi tehdään, toisin sanoen minkä tasoisen palkan mukaan kunkin ammattiryhmän palkat harmonisoidaan yhteneväisiksi.
– JHL:llä on tulevissa neuvotteluissa isoja omia edunvalvonnan paikkoja. Lähdemme sorvaamaan sopimusta uuden maailman tarpeisiin, mutta meillä on huoli, säilyvätkö edut, Niemi-Laine sanoo.
Kuntien uudet velvoitteet maksavat
Jalonen huomauttaa kuntatalouden rakenteellisesta alijäämästä: kuntien tulot eivät tahdo riittää, ja menoja on sovitettava tuloihin. Hänen mielestään nyt pitäisi jatkaa työllisyystavoite edellä. Lisäksi julkisen talouden ennuste näyttää selkeästi huonompaa aikaa vuonna 2022.
– Kuntiin tulee uusia velvoitteita ja pysyviä lisäkuluja. Lisäksi kuntatyönantajien kustannuksia lisää yksityistä sektoria noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi työnantajan eläkemaksu. Sen suuruus tänä vuonna on yhteensä noin 735 miljoonaa euroa.
– Työllisyysastetta on pakko saada nousemaan. Työmarkkinasopimuksia tehtäessäkin on katsottava, edistävätkö ne työllisyyttä ja tuottavuutta, Jalonen sanoo.
Luukkaisen mielestä poliittisten päättäjien on huolehdittava siitä, että resurssit ovat kohdallaan. Liitto on haastanut myös paikalliset päättäjät huolehtimaan tästä.
– Jaan huolen kuntien kokonaistalouden tasapainosta. Rahaa on suhteessa tehtäviin liian vähän, Luukkainen sanoo.
OAJ:n tarkoitus on saada aikaan palkkaohjelma sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lähtöpalkaksi vähintään 3 000 euroa. Nämä ovat hänen mielestään realismia. Tosin 3 000 euron summa ei hänen mukaansa välttämättä toteudu heti tulevalla neuvottelukierroksella.
Niemi-Laine sanoo, että kuntien pitää nyt taistella rahoituksensa puolesta ja samalla huolehtia, että huoltovarmuus pysyy vahvana – ja jotta näin on, kunnilla on oltava riittävästi henkilökuntaa ja euroja.
Lakkoon vai ei?
Onko syksyn kierrosta vauhdittamaan tulossa lakkoja?
Kolmikko korostaa neuvotteluja. Niemi-Laine sanoo, että lakkoja voi olla tulossa, ja Rytkönen, ettei kukaan niitä halua mutta että ne ovat työtaistelutoimenpiteiden työkalupakissa.
Kunta-alan työmarkkinaneuvottelut käynnistyvät varsinaisesti syksyllä. Kunta-alan sopijaosapuolten yli 30 neuvotteluryhmää työskentelevät jatkuvan neuvottelun periaatteella.
