Kuntapäättäjät: Parhaat keinot kuntatalouden tasapainottamiseen ovat palvelujen kehittäminen ja sähköiset palvelut
Sähköisistä palveluista apua talouden tasapainoon? Kyllä, tuumaavat nykyiset kuntapäättäjät. Kuva: Pixabay
Kuluvan valtuustokauden luottamushenkilöt ovat sitä mieltä, että parhaat keinot kuntatalouden tasapainottamiseksi tulevana valtuustokautena ovat palvelujen kehittäminen (79 %) ja sähköiset palvelut (72 %).
Kuntaliiton perjantaina julkaisemassa kuntapäättäjäkyselyssä päättäjät arvioivat, että esimerkiksi kuntien lakisääteisten tehtävien vähentäminen (65 %) ja normien kevennys mm. henkilöstömitoitusten osalta (58 %) voisivat osaltaan tasapainottaa kuntataloutta.
– Kuntapäättäjien suosimista keinoista monet vaatisivat lainsäädäntömuutoksia. On kuitenkin syytä muistaa, että näistä toimenpiteistä päätetään valtakunnallisella tasolla, huomauttaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliiton tiedotteessa.
Paikalliset kovat sopeuttamiskeinot kuten palvelutasosta tinkiminen, palveluverkkomuutokset ja verojen korotus jakavat päättäjien mielipiteitä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kyselyyn vastanneista 63 prosenttia arvioi, että koronakriisillä tulee olemaan heijastusvaikutuksia seuraavalle valtuustokaudelle. Koronakriisin merkitys on arvioitu suuremmaksi muun muassa matkailuelinkeinosta riippuvissa kunnissa.
Väestönmuutoksella ja sote-uudistuksella merkittäviä vaikutuksia
Valtaosa kuntapäättäjistä, 95 prosenttia, arvioi oman kunnan talouskehityksen vaikuttavan paljon tai erittäin paljon tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Paikallisen elinkeinoelämän kehityksen osalta näin arvioi 92 prosenttia ja Suomen talouden kehityksen osalta 90 prosenttia vastanneista.
Vastaajista 82 prosenttia arvioi väestönmuutoksen ja 81 prosenttia sote-uudistuksen vaikuttavan merkittävästi tulevan valtuustokauden toimintaedellytyksiin. Erikokoisten kuntien päättäjillä on yhteneväiset arviot talouden, uudistusten ja elinkeinoelämän kehityksen merkityksestä oman kunnan kannalta.
Yleiskuva on samankaltainen kuin edellisen valtuustokauden lopussa keväällä 2017.
Suurin muutos päättäjien arvioissa näkyy väestönmuutosten merkityksessä oman kunnan kannalta.
Ilmastomuutoksen ja maahanmuuton merkitys oman kunnan kannalta nousee selkeämmäksi teemaksi suurissa kaupungeissa.
