Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ei lämpene progressiiviselle kunnallisverolle
Kuntien ja valtion verot sekä erilaiset maksut muodostavat kuntalaisen kannalta yhden kokonaisuuden, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo. Kuva: Santeri Rantala
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi viime viikon torstaina Ylen vaalitentissä.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistuttaa, että kunnalla on nykyisellään yksi veroprosentti päätettävänä.
– Kuntien ja valtion verot sekä erilaiset maksut muodostavat kuntalaisen kannalta yhden kokonaisuuden.
– Jos kunnallisvero muuttuu progressiiviseksi, se tarkoittaa veroasteikon käyttöön ottamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Verotusta olisi vaikeampi ennakoida
Kunnallisveron progressiivisuutta pohdittaessa on hyvä arvioida kannustinvaikutuksia, joita olisi veroprosentin vaihtuessa veroasteikkoon, Kuntaliiton pääekonomisti sanoo.
– Kuntien veroasteikot saattaisivat heiluttaa kuntalaisten verotusta voimakkaasti.
Nykyisellään kuntalaisten on suhteellisen helppo ennakoida verotuksensa kehittymistä.
– Tuloista maksettavat keskimääräiset verot nousevat tasaisesti.
Vaaran paikkoja
Punakallion mukaan on vaikea ennakoida, miten kunnat käyttäisivät veroasteikon mahdollistamaa ja suurempaa liikkumavaraa kunnallisveroista päätettäessä.
Kunnissa, joissa asuu muihin verrattuna runsaasti hyvätuloisia, saisivat todennäköisesti entistä enemmän verotuloja.
– Pienituloisissa kunnissa taas olisi vaikeaa kerätä edes aikaisempaa määrää kunnallisveroja.
– Vaarana on, että kunnallisveron progressiivisuus ei kohtelisi kuntia oikeudenmukaisesti.
Tähän uhkakuvaan liittyy se, että progressiivinen kunnallisvero vaikuttaisi ihmisten kotikuntapäätöksiin ja heikentäisi työllistymistä, Punakallio myöntää.
Vaikeuksia on jo nyt kunnissa
Verotuksesta ja siihen liittyvistä muutosehdotuksista keskusteltaessa on hyvä pitää mielessä, että kunnilla on jo nykyisellään merkittäviä haasteita saada verotuksen kautta tarpeeksi euroja palveluiden järjestämiseen.
– Muutos ei saisi missään nimessä pienentää kuntien tuloverojen määrää.
Monissa kunnissa on jouduttu miettimään viime vuosina yhä enemmän esimerkiksi ikääntymisen, verovähennysten ja verosuunnittelun vaikutuksia tuloverojen määrään, Punakallio tietää.
Kuntalaisten kannalta progressiivisella kunnallisverolla voi olla erilaisia vaikutuksia.
– Siinä voisi käydä niinkin, että hyvätuloisten tuloverotusta lasketaan ja pienituloisten kiristetään.
Kunnallisvero vaihtelee
Kunnallisvero on tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista. Verovelvollinen maksaa kunnallisveroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä.
Kunnallisvero vaihtelee kunnittain. Vuonna 2020 kunnallisveroprosentti vaihteli välillä 16,50–23,50.
TEKSTI: JOUNI LAMPINEN
Kuntaveron progressiivisuus johtaisi ongelmiin, joita ei nyt vielä ole. Suuria palkkatuloja saavat siirtäisivät toimintansa yhtiöiksi ja kunnat/seurakunnat jäisivät näitä tuloja paitsi.