Julkisten hankintojen kokonaisarvo on laskettavissa uudelle miljarditasolle – Aiempaa käsitystä tarkentava tutkimus ohjaa hakemaan lisää tietoa
Julkisten hankintojen kokonaisarvoa voi laskea eri tavoilla. Kuva: Pixabay
Arvio julkisten hankintojen kokonaisarvosta tarkentui Suomessa, kun valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnon koordinoima tutkimus julkaistiin keskiviikkona.
Tutkimuksen mukaan julkisia hankintoja tehtiin 47 miljardin edestä tarkasteluvuonna 2018.
Kilpailluilta markkinoilta tehtyjen julkisten hankintojen kokonaisarvo oli 31 miljardia euroa. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvien hankintojen osuus tästä oli 15 miljardia euroa.
Käsitys Suomen julkisten hankintojen vuotuisesta kokonaisarvosta on pitkään perustunut EU:n komission vuonna 2015 tekemään arvioon 35 miljardista eurosta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Julkisten hankintojen kokonaisarvoa on seurattava eri kulmista
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnon koordinoima tuore tutkimus nostaa esille sen, että aiempaa käsitystä suurempiin lukuihin julkisten hankintojen kokonaisarvosta päästään, kun lasketaan tarkemmin esimerkiksi pienhankintoja ja julkisyhteisöjen toisiltaan tekemiä hankintoja.
Näitä toisistaan eroavia lukuja ja niiden kehitystä on syytä seurata, tutkimushankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos Tero Meltti sanoo.
– Lukuja kannatta seurata säännöllisesti Suomessa.
Tiedolla johtaminen on ohjenuorana
Meltti kertoo, että nyt tehty tutkimus avaa uudella tavalla näkymiä julkisiin hankintoihin Suomessa. Ja tutkimuksen perusteella tietoa julkisten hankintojen kokonaisarvosta ja siihen liittyvistä osa-alueista kannattaa jatkossakin etsiä.
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnon koordinoima tutkimus antaa suuntaan lisätiedon etsimiselle.
– Tutkimus antaa hyvän pohjan julkisten hankintojen tiedolla johtamisella ja datan hyödyntämisen kehittämiselle.
– Sen avulla tiedämme, mihin seuraavaksi on suunnattava kehittämispanoksia, Meltti kertoo.
Avoimuuden puolesta
Tutkimuksen mukaan hankintoja koskevan tiedon avoimuus, kerääminen ja hyödyntäminen ovat murrosvaiheessa kansallisella ja hankintayksikkötasolla.
Tutkimuksessa on kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten julkisten hankintojen työllisyys- ja yritysvaikutuksia on mahdollista arvioida julkisten hankintojen datasta.
Tutkimuksen mukaan vaikutusarviointien toteuttaminen edellyttää julkisiin hankintoihin liittyvän tiedon avaamista, jonka osalta Suomessa on vielä kehitettävää.
Tutkimuksen tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Pellervon taloustutkimus PTT:n, Owal Group Oy:n ja PTCServices Oy:n tutkimus.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
