Äänestäjät arvostivat kunta-alan kokemusta – 4 ex-kuntajohtajaa äänikuninkaita
Kuntajohtajan työssä kertyneelle osaamiselle oli kysyntää, kun äänestäjät äänioikeuttaan käyttivät. (Kuva: Sonja Eloranta)
Kuntalehden kerääminen tietojen mukaan ainakin 25 entistä tai nykyistä kuntajohtajaa valittiin kuntavaaleissa kotikuntiensa valtuustoon. Neljässä kunnassa entinen kunnan- tai kaupunginjohtaja keräsi vaaleissa suurimman äänisaaliin. Kuntalehden tavoittamia ääniharavia ei ainakaan heti edellisten vaalien jälkeen lähtö ehdolle mahdollisissa tammikuun 2022 aluevaaleissa hirveästi kiinnostanut.
Ehdoton äänikuningas kuntajohtajien vertailussa oli Uudenkaupungin ja Rauman entinen kunnanjohtaja Kari Koski. SDP:n ehdokkaana vaaleissa ollut Koski keräsi peräti 640 ääntä. Kaikkiaan kaupungissa annettiin kuntavaaleissa ääntä 6448, joten hänen osuutensa annetuista äänistä lähes 10 prosenttia.
Koski on asunut koko ajan Uudessakaupungissa, vaikka ennen eläkkeelle jääntiä lähes 10 vuotta kului Rauman kaupunginjohtajana. Valtaosan työurastaan hän on kuitenkin tehnyt Uudessakaupungissa.
-Tässä kaupungissa on isoja asioita tulossa toteutukseen ja päätöksentekoon. Ajattelin, että sitä kokemusta, mikä minulle on kertynyt, olisi hyvä hyödyntää. Äänimäärä oli kyllä iso yllätys, myöntää Kari Koski.
Vuodenvaihteen jälkeen on tiedossa aluevaalit, mikäli sote-suunnitelmat toivotulla tavalla etenevät. Vaikka oman kaupungin ääniharava-titteli irtosi ylivoimaiseen tyyliin, niin ajatus aluevaaleista ja ehdokkuus niissä eivät ainakaan vielä jippii-huutoja Kari Kosken suusta ilmoille saa.
-En toistaiseksi ole ajatellut koko asiaa. Ne on sitten tulevaisuuden asioita, joita pitää harkita. Pikku kunnille ei tule uudessa mallissa sananvaltaa asioista päätettäessä. Kyllä se on Turku, joka jatkossa päättää, miten palvelut täällä järjestetään, Koski uskoo.
-Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnissa kaikkeen toimintaan. Minä en usko, että sillä saadaan säästöjä kunnissa aikaan, jatkaa kokenut kuntajohtaja.
Mäkelän sydän sykkii oikealla
Kokoomuksen riveistä kuntansa ääniharavaksi nousi Ikaalisissa ehdolla Kalle Mäkelä 133 äänellä. Titteli oli jaettu, sillä puoluetoveri Timo Tuomisto sai ääniä saman verran.
-Meiltä jäi kokoomuksen viiden hengen valtuustoryhmästä kolme pois, joten ajattelin lähteä ehdolle. Sain houkuteltua meidän perheen nuorimmaisen (Valtteri Kauppila) myös mukaan ja hänkin pääsi läpi. Oma äänimääräni oli kyllä yllätys, Kuntalehden tavoittama Kalle Mäkelä kertoo.
Syksyllä 2017 eläkkeelle jäänyt Mäkelä kertoo olleensa aina kiinnostunut politiikasta, vaikka virkavuosina Ikaalisten kaupunginjohtajana aktiivinen politiikanteko olikin taka-alalla. Ikaalisissa mies tunnetaan myös aktiivisena urheilumiehenä ja hän on toiminut Ikaalisten Urheilijoiden puheenjohtajana yli neljä vuosikymmentä.
-Olin aikanaan Tampereen yliopistossa porvariopiskelijoiden puheenjohtaja ja olisin voinut kokeilla uraa politiikassakin, mutta tämä virkamiesura tuli valittua, mies toteaa.
Tällä viikolla ratkaisun hetkiä elävän sote-uudistuksen kannattajaksi Mäkelä ei ilmoittaudu. Ehdokkuutta aluevaaleissakaan ei ole vielä tullut mietittyä.
-Toivon vilpittömästi, ettei tätä lakiesitystä hyväksytä. Jos tämä kuitenkin toteutuu, niin pitää sitten miettiä ehdokkuutta. Tampereen seudulla on kuitenkin niin paljon ääniä jaossa, että ehdokkaan läpimeno täältä pienemmistä kunnista on vaikeaa. Ehkä se onnistuisi, jos pystyttäisiin keskittämää Parkanon, Kihniön ja Ikaalisten ääniä, tuore kaupunginvaltuutettu pohdiskelee.
Osmo Havuaho yllättyi
Osmo Havuaho jätti Virolahden kunnanjohtajan viran kesällä 2020. Kuntavaaleissa varmistui paluu takaisin entiselle työpaikalle, mutta nyt kunnanvaltuutetun roolissa. Havuaho oli sitoutumattomana ehdokkaana mukana keskustan listoilla ja keräsi kunnan kovimman äänisaaliin eli 124 ääntä.
-Pitkään mietin ehdokkuutta ja tulin lopulta siihen tulokseen, että ehkä minulla sillä foorumilla olisi jotakin annettavaa. Se on kyllä pakko myöntää, että äänimäärä oli positiivinen yllätys, Havuaho tunnustaa.
Sote-uudistus ei toteutuessaan myllerrä reilun 3000 asukkaan kunnan palvelurakenteita. Sote-palvelut tuotetaan alueelle jo nyt yhteisesti Kymsoten toimesta.
-Me on jo harjoiteltu tätä yhteisten asioiden hoitoa. Päätäntävaltahan se on keskittynyt isoille kaupungeille. Kuntien tulevaisuuden kannalta oleellista on se, minkä verran pelimerkkejä jää kuntiin jäävien asioiden hoitoon. Palvelut pitää pystyä jatkossa tuottamaan entistä kustannustehokkaammin, pohtii Havuaho.
Stoor yksin
Virolahden ohella Etelä-Karjalasta löytyi myös toinen kunta, jossa kuntavaalien ääniharavaksi nousi entinen kunnanjohtaja. Jussi Stoor erosi Lemin kunnanjohtajan virasta keväällä 2019 luottamuspulan takia.
Vaaliuurnilla luottamuspulasta ei tuntunut olevan tietoakaan, sillä sitoutumattomana omalla listallaan ollut Stoor keräsi 131 ääntä. Stoorin äänillä olisi valtuustoon päässyt myös toinen saman listan edustaja, mutta muita ehdokkaita ei listalla ollut. Valitettavasti Kuntalehti ei onnistunut Stooria tavoittamaan tätä juttua tehtäessä.
Kaikkiaan entisiä kuntajohtajia kuntavaaleissa oli ehdolla Kuntalehden epävirallisen listauksen mukaan 36. Virassa olevia kuntajohtajia listauksessa edustaa keskustan Juha Rehula, joka valittiin valtuustoon Hollolassa. Rehula on Pukkilan kunnanjohtaja.
Valtuustoihin valitut ex-kuntajohtajat
Alla oleva valtuustoon valittujen entisten kuntajohtajien lista ei välttämättä ole täydellinen. Listaukseen ei ole otettu mukaan myöskään vaaleissa varasijoille yltäneitä.
Jos havaitset jonkun valtuuston valitun nykyisen tai entisen kuntajohtajan nimen puuttuvan, niin kommentoi alla olevaan kommenttikenttään. Kuntajohtajien joukossa on myös Etelä-Karjalan eläkkeelle jäänyt maakuntajohtaja Matti Viialainen, joka ylsi valtuustoon kotikunnassaan Puumalassa.
Kunta nimi puolue äänimäärä
Alavus Silja Hiironniemi keskusta 99
Evijärvi Esko Ahonen keskusta 118
Hollola Juha Rehula keskusta 351
Ikaalinen Kalle Mäkelä kok 133
Kalajoki Riitta A Tilus keskusta 88
Keitele Eero Ryhänen keskusta 32
Kinnula Juha Urpilainen SDP 51
Kitee Eeva-Liisa Auvinen keskusta 266
Kärkölä Seppo Hulden kokoomus 68
Laitila Jukka Alkio keskusta 116
Lapinlahti Kari Virranta keskusta 186
Lemi Jussi Stoor sit. oma lista 131
Pirkkala Risto Koivisto SDP 60
Puolanka Seppo Rajala keskusta 30
Puolanka Esko Rautiainen perus sit. 84
Puumala Matti Viialainen SDP 65
Raisio Ari Korhonen SDP 200
Rautavaara Matti Matikainen vasemmisto 27
Salo Simo Paassilta SDP 364
Simo Esko Tavia keskusta 110
Sodankylä Viljo Pesonen sitoutumaton 67
Suomussalmi Timo A Säkkinen keskusta 65
Suonenjoki Olavi Ruotsalainen SDP 89
Uusikaupunki Kari Koski SDP 640
Virolahti Osmo Havuaho keskusta sit. 124
Ylivieska Terho Ojanperä kokoomus 75
EDIT 23.6. klo 9.30: Lisätty Raisiosta valittu Ari Korhonen listaan mukaan.
EDIT 23.6. klo 12.40: Lisätty Rautavaaran Matti Matikainen listoille
Raisio Ari Korhonen valittiin myös.
Kj-emeritus Matti Matkinainen sai 27 ääntä ja valittiin Rautavaaran valtuustoon kaudeksi 2021-2025.