Suosiotaan kasvattaneen etätyön uskotaan parantavan maaseudun elinvoimaa – "Se on näkynyt mökkipaikkakunnilla"
Vähän aikaa sitten julkaistun kyselyn perusteella etätyön nähdään parantavan maaseudun ja saariston elinvoimaa ja parantavan yleisesti elämänlaatua. Kuva: Ville Miettinen
Etätyön suosio on jäämässä pysyvästi korkeammalle tasolle. Tuore kansalaiskysely kertoo, että suomalaisten suhtautuminen työtapoihin on muuttunut korona-aikana.
Korona-aikana työtä on tehty etänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Moni on joutunut siirtymään lähitöistä etätöihin, vaikka alkuperäinen työskentelytapa olisi tuntunut paremmalta. Silti enemmistö pitää etätyön vaikutuksia pääsääntöisesti positiivisina.
Nämä tiedot ilmenevät maanantaina (16.8) julkaistuista Hybridi-Suomi-hankkeen kansalaiskyselyn tuloksista. Hankkeen tarkoitus on edistää tasapainoista aluekehitystä esimerkiksi työn monipaikkaisuuden avulla.
Monipaikkainen elämä maistuu ja kuormittaakin
Keskitien säätiön rahoittaman Hybridi-Suomi-hankkeen kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että perheillä on nyt enemmän mahdollisuuksia työ- ja asuinpaikan valintaan.
Etätyön nähdään myös parantavan maaseudun ja saariston elinvoimaa ja parantavan yleisesti elämänlaatua.
– Koronapandemian aikana yleistynyt etätyö on mahdollistanut monipaikkaisen elämän. Etenkin asiantuntijatyötä on voitu tehdä myös kakkosasunnoilta tai vuokramökeiltä käsin, Keskitien säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto sanoo.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tutkimusjohtajanakin tunnettu Haavisto kertoo ihmisten työympäristöjen muutosten näkyneen eri puolilla Suomea.
– Se on näkynyt mökkipaikkakunnilla, joilla on ollut tavallista enemmän kakkosasukkaita ympäri vuoden.
Monipaikkaisen työn yksi sovellus on etätyö, jota voi tehdä kotonaan tai jossain muussa paikassa, joka ei ole työnantajan osoittama työpaikka.
Hybridi-Suomen kyselyn vastaajat näkevät etätyöllä ja muilla monipaikkaista elämää helpottavilla tekijöillä olevan positiivisia vaikutuksia.
Etätyön yleistymistä ei pidetä pelkästään positiivisena ilmiönä. Yli puolet vastaajista uskoo etätyön lisäävän epätasa-arvoa työelämässä, koska kaikki eivät voi hyödyntää etätyön tarjoamia mahdollisuuksia.
Neljä kuudesta vastaajasta uskoo etätyön myös tekevän työstä entistä kuormittavampaa.
Vain kuusi prosenttia vastaajista arvioi etätyöinnon laskevan takaisin pandemiaa edeltäneelle tasolle. Suurin osa suomalaisista, 75 prosenttia, kuitenkin arvelee etätöiden laskevan korona-ajasta.
Joka viides vastaaja ennakoi etätyön suosion jäävän pandemia-ajan tasolle tai jopa nousevan sitä korkeammalle.
Nuoret vapaina vanhoista tavoista
Miten kansalaiset voisivat hyödyntää sekä maaseudulla että kaupungissa olemisen hyviä puolia työelämän edistämiseksi?
Tämä kysymys oli esillä, kun Hybridi-Suomi-hanke sai alkunsa. Keskitien säätiön ja Pohjoisranta BCW:n edustajat päättivät saada lisää tietoa hankkeen avulla.
Pohjoisranta BCW on strategiseen suunnitteluun ja analytiikan kokoamiseen keskittyvä viestintätoimisto.
Pohjoisranta BCW:n konsultti Juha Mäkinen kertoo, että nuoret näkevät etätyössä enemmän etuja kuin vanhemmat vastaajat.
– Se on yllättävää, mutta toisaalta myös luontevaa, koska se kertoo nuorten olevan vapaita vanhoista instituutioista ja tavoista.
– He ovat henkisesti paljon enemmän irti tällaisesta seitsemästä neljään istumisesta jossain työpisteessä kuin vanhemmat ikäluokat.
Nuoremmissa ikäluokissa on osattu tarttua tuoreilla tavoilla monipaikkaisen työelämän mahdollisuuksiin.
– He ovat ottaneet skimbat kainaloon ja lähteneet vaikka Lappiin kolmeksi viikoksi.
BCW vastasi etätyötä koskevan kansalaiskyselyn suunnittelusta ja analysoinnista.
Kaksoiskuntalaisuus ei innosta
Viime heinäkuussa Hybridi-Suomen sivuille ilmestyi tiedote kansalaiskyselyn tuloksista, joiden perusteella kaksoiskuntalaisuus ei innosta mökkeileviä suomalaisia.
– Neljällä kymmenestä suomalaisesta on käytössään mökki tai kakkosasunto. He ovat kiinnostuneita kakkoskuntansa e-kuntalaisuudesta, digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja mökkiparlamenteista. Sen sijaan kaksoiskuntalaisuudesta innostuu vain joka viides, Hybridi-Suomen sivuilla kerrotaan.
Kaksoiskuntalaisuuden suhteen jotkut tuntuvat ajattelevan sen olevan käytännössä liian monimutkaista, Pohjoisranta BCW:n konsultti Juha Mäkinen tietää.
– Eräskin henkilö kertoi suhtautuvansa mielenkiinnolla kaksoiskuntalaisuutteen, mutta todenneen sen olevan riski. Hän koki, että kaksoiskuntalaisuuteen liittyvä juridinen pohdinta vie mehut koko asiasta.
Kaksoiskuntalaisuus tarkoittaa sitä, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan ja äänestää kunnassa, jossa he viettävät pitkiä aikoja vuodessa – esimerkiksi mökillä.
Kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuudesta keskusteltaessa on usein pohdittu myös perustuslakiin liittyviä kysymyksiä verotuksesta ja äänioikeudesta.
